*

Jukka Konttinen

Lisähakkuiden esto sopii hiiltä käyttäville EU-maille

EU:n ympäristövaliokunnan tekemästä päätöksestä on riittänyt keskustelua viime päivinä. Tosiasia on, että vaikka hakkuita lisättäisiin suunnitellusti, Suomen metsien hiilivarasto silti kasvaa, koska metsien kasvun tilavuus on hakkuiden lisäyksiä suurempaa. Tämän on todennut Suomen ilmastopaneeli, vaikkakin toteamuksistaan on jaksettu yleisessä mielipiteessä lukea ja otsikoida vain alkuosa: hakkuita lisätään ja hiilinielu vähenee. Eli itse asiassa hiilinielun kasvu.

Tällaisen henkisen laiskuuden varaan ei päätöksentekoa kannata ainakaan jättää. Olen lukenut professoristasoisiltakin keskustelijoita toteamuksia, että nyt ”Suomen metsät poltetaan energiaksi”. Tällöin ei taida olla käsitystä siitä, kuinka paljon metsäbiomassaa käytetään raaka-aineena Suomen teollisuudessa jo nyt ja suunniteltu lisä ei suhteessa siihen ole niin suuri. Samoin kuin energiaksi käytetään vain se se sivu- tai jäteosa, joka ei kelpaa muihin biotuotteisiin.

Ongelma on, että asiassa on hyvin monia näkökulmia myös tieteellisesti. Eri keskustelijat puhuvat luonnollisesti oman näkökulmansa kautta. Tiina Raevaara puolusti biologien näkemystä. Metsätutkijat ovat ilmaisseet näkemyksiään ja voi näyttää siltä, ettei niitä Suomen poliitikot eivät ole ottaneet tätä huomioon. Mutta kun Raevaara otsikoi juttunsa ”erävoitoksi” – niin sinänsä ”Tarinoita tieteestä” bloggaavalta skeptikolta odottaisi objektiivisuutta ts. että jättäisi julistamatta kenen joukoissa seisoo. Osmo Soininvaarakin ehti jo todeta, että kaipaisi objektiivisen tutkijan näkemystä asiaan, samoin Helsingin Sanomat peräänkuulutti tänä aamuna, että pitäisi löytää kompromissi, joka myötäilee sekä ilmastotutkijoiden että poliitikkojen näkemyksiä. 

Ongelma on mielestäni erityisesti se (ja mikä meneillään olevassa keskustelussa unohtuu), että puun energiakäytön kestävyyslaskelmat ovat monimutkaisia ja niissä on lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten siinä miten peltoihin suhtaudutaan. Olen tällaisista laskelmista kuullut esityksiä väitöskirjaansa tekeviltä opiskelijoilta. Samoin epävarmuuksia sisältävillä laskennan lähtöodotuksilla voidaan saada hyvin omituisia tuloksia ja esim. Twitterissä huomasin erään ”maallikkolaskijan” absurdeja päätelmiä, kun laskennan perustat olivat hakoteillä tai laskimessa muutaman dekadin näppäilyvirheitä. Jos ei nähdä metsää puilta, voidaan tosiaan mennä metsään. Vaikka puun energiakäytön kestävyyslaskelmat eivät suoranaisesti ole oma tutkimusalani, niin epäilen, etteivät ole metsien hakkuita vastustavatkaan niihin perehtyneet.

Prof. Vakkilainen LTY:stä toteaa,, että khk-päästöjen vähentämisessä on kyse politiikasta, taakanjaosta: kuinka metsäiset maat säilyttävät hiilinielujaan ja kuinka toisaalta fossiilista hiiltä polttavat EU-maat toimivat. Fossiilista hiiltä polttaville maille on eduksi siirtää taakkaa metsäisille maille. Lisäksi kun näyttää siltä, että Saksassa fossiilisen hiilen ja maakaasun energiakäytön lisääminen on viherpesty aurinko- ja tuulisähkön nostamisella.

Jos lisäinvestoinnit bio-osuuteen estetään, Suomen ei ehkä ole mahdollista pitää khk-päästövähennystavoitteistaan kiinni muuten kuin lisäydinvoiman rakentamisella. Tätäkö metsäluonnon monimuotoisuuden puolesta huolestuneet haluavat? Biojalostamoinvestoinnit karkaavat, ehkä metsäisiin maihin kuten Etelä-Amerikkaan, joissa päästövähennyksistä ei tarvitse murehtia. Puhumattakaan kotimaamme energiaomavaraisuus, huoltovarmuus, vientiteollisuus, verotulot, kotimaan työllisyysaste jne.

Voidaanhan me tosiaan tehdä niinkin, että jätetään metsämme kasvamaan täysin luonnontilaisesti, samalla tappaen kemiallisen metsäteollisuuden. Mistä sitten vaikkapa biologien ja puunhalaajaprofessorien palkat maksetaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eipä sinullekaan valjennut, mistä hiilinielussa pohjimmiltaan on kyse. Hiilinielu ei ole hakkuiden ja kasvun ero.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240067-hakku...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Metsien energiakäytön kestävyyden arvioitsijoilla uskon olevan nämä metsien hiilen varastoitumismekanismit mukana laskelmissa. Massataseessa yksi hiilimatomi sitoutuneena puumassaan vastaa yhtä hiiliatomia sitoutuneena humukseen. Kyse siis siitä ajasta ja aikaan vaikuttavista monimutkaisista tekijöistä, miten hiili kiertää faasista toiseen, kaasusta kiinteäksi ja päinvastoin.

Silti näissä laskelmissa on suuria epävarmuustekijöitä, kuten totean.

Kirjoituksessani huoli on enemmän isojen metsättömien, hiiltä polttavien EU-maiden poliittisesta ja taloudellisesta lobbauksesta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mielenkiintoinen blogi. Asia on vaikea normikansalaiselle. Pitäisi vain uskoa jotain tahoa. Erilaisia tutkimuksia on ja aika usein vain joku auktoriteetti sanoo jotain perustelematta juurikaan.

Asiaa eivät paranna keskusteluun osallistuvat hieman öykkärimäiset henkilöt joiden perustelut ovat muutaman sanan mittaisia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tämä on asia jossa varmasti faktoilla perustelussa pärjää ja tulee myös kuulluksi.

Minulla ei ole perusteita epäillä esim. biologien huolia metsän monimuotoisuudesta mutta voidaan nostaa esiin vanha perustavanlaatuinen kysymys että mistä Suomen hyvinvointi ja teollisuus ammentaa muuta kuin luonnosta. Ja kuinka paljon kulloinkin ammennetaan on muutakin kuin biologinen kysymys.

Päinvastoin, asia on raakaa peliä ja politiikkaa metsäisten ja ei-metsäisten maiden välillä. Ja tässä mielessä esimerkiksi meppi Torvaldsin toteamukset on relevantteja vaikkakin blogisti Raevaara ne mitätöi.

Mutta kuten jossain todettiin, merkitystä on sillä mitä EU:ssa asiasta keskustellaan, mieluummin kuin Suomessa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tässä tohtoritason artikkeli hiilinielujen lisäämisestä sopivilla hakkuilla.

http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/11/pamfle...

"Vähemmän tunnettu keino metsien hiilinielujen kasvattamiseksi on olemassa olevien metsien puuvarojen kartuttaminen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen kautta. Myös tätä tapahtuu maailman metsissä kaiken aikaa luontaisesti, mutta tätä kehitystä voidaan kiihdyttää suunnitelmallisilla hakkuilla ja metsänhoidolla. Kun metsien puuston sisältämät hiilivarastot kasvavat, kasvaa myös metsien maaperän hiilivarasto.

Oikein toteutetut hakkuut lisäävät sekä puuston kasvua että määrää. Tällä kasvulla on rajansa, mutta sitä ei ole saavutettu vielä edes maailman metsäisimmissä maissa, Suomessa ja Ruotsissa. Ilmaston muutoksen torjunnan kannalta metsien puuston määrää tulisi kasvattaa niin kauan kuin se on kasvatettavissa ja sen jälkeen säilyttää tämä korkea taso systemaattisella metsänhoidolla.

Näillä keinoin voitaisiin hoitaa noin neljäsosa maailmassa tarvittavista ilmakehän kasvihuonekaasujen vähennyksestä. Keino on myös lähes ilmainen: kun metsät kerran on saatu perustettua, metsien sisältämä hiilivarasto voidaan kustantaa metsistä saatavaa puuta myymällä. Puun kysynnän takaa se, että maailma on kohtaamassa tulevina vuosina ennen näkemättömän biomassapulan, mitä ennustavat lähes kaikki maailmanlaajuiset kehitys kulut, yhtenä esimerkkinä kasvava kiinnostus biopolttoaineisiin."

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olikohan LUKEn edustaja, joka mietti jo suunnitelma B:tä, eli metsän kasvun lisäystä lannoituksilla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mitä olen nähnyt hiekkahautojen rinteitä, niin niissä on yleensä siellä päällä kangasmetsä. Humuskerros on aina ohut, eivätkä puiden juuretkaan ole muodostaneet syvää lahopuukerrostumaa. Tästä voitaneen päätellä, etteivät ainakaan harjumaiset metsämaat kovin helposti ala tekemään humuskerrostumia. Luonnolliset metsäpalot vielä palauttavat ajoittain tilannetta, vaikka sukkessio olisi päässyt pitemmälle.

Jos metsänomistajan maat ovat kangasmaita, pitäisikö hänelle korvata hiilen talteenotto eri tavalla kuin soisemman metsän kasvattajan kohdalla tehdään?

Vai olisiko Suomessa vain kaivettava soihin syvät haudat ja ajettava kaikki tukkipuut sinne talteen odottamaan parempia aikoja?

Kyse on aikajänteistä ja metsätyypeistä. Varmaan on olemassa märkiä aarniometsiä, missä se luonnontilainen lahopuu jää osittain lahoamatta soistumisen vuoksi. Fosiiloitumista saa silti odotella niin pitkään, ettei taida olla mitään järkeä. Siinä välissä tulee metaanipäästöjäkin. Eikähän ole takeita, että sitä fossiloitunutta puuta arvostettaisiin tulevaisuudessakaan.

Toisaalta hirsirakennuksena puussa oleva hiili on poissa kierrosta hyvinkin satakuntavuotta. Jos puita ei saisi käyttää, niin mistä sitten rakennetaisiin, betonistako?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyseessä on taakanjako, ja mikäli emme pärjää neuvotteluissa, suurempi osa ilmakehän CO2:n taakasta lankeaa Suomelle, jolloin huonommin asiansa hoitaneet maat pääsevät vähemmällä.

Olemme kuitenkin hoitaneet metsiämme pääasiassa oikein, eikä peltojen osalta tilanne ole läheskään yhtä huono kuin keski-euroopassa.

Hakkuiden vaikutuksesta metsän hiilinieluun löytyy myöskin tutkimusta, asialliset hakkuut kasvattavat hiilinieluja.

"3 Enhancing the sustainable rate via selective cutting of live trees

The 10 GtC y-1 dead wood production rate could also be enhanced by active forest management. Instead of waiting for the trees to die, one can also harvest relatively mature trees via techniques such as selective cutting. At first sight, this seems to be a carbon source as live trees take up CO2. However, if trees are selected properly, it may lead to an overall sink because younger forest tends to be more productive, and somewhere in the development stage, productivity significantly exceeds respiration and decomposition loss [24]. Since the less productive trees that do not do well compete for light and other resources, their removal will leave younger trees to grow more vigorously in the gaps, forming a net carbon sink. In an even-aged forest, self-thinning is a major step of the secondary succession in which a major fraction of young trees die to give way to other trees. In this case much younger trees can be selectively cut or collected after death." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2266747/

Ja metsät eivät ole kuitenkaan suurin ongelma tällä hetkellä. "According to Rattan Lal, director of Ohio State University’s Carbon Management and Sequestration Center, the world’s cultivated soils have lost between 50 and 70 percent of their original carbon stock, much of which has oxidized upon exposure to air to become CO2." http://e360.yale.edu/features/soil_as_carbon_store...

Toimituksen poiminnat