Jukka Konttinen

It-harha teknologian kehityksessä

On todettu, että Suomeen mahtuu yksi ajatus kerrallaan. Nyt lobataan ja hypetetään sähköautotekniikkaa ryminällä. Somekeskustelussa yleinen mielipide tuntuu kääntyvän ajatukseen, että teknikka tulee ja jyrää polttomoottorit viimeistään kolmen vuoden päästä. Että jo ylihuomenna ajamme aurinkoenergialla liikkuvilla menopeleillä. Ja joka ei tähän narratiiviin usko, on asennevammainen kalkkis, joka ei pysty luopumaan vanhasta. 

Harmittavan tavallista on vedota siihen, kuinka kännyköistä, tietokoneista ja it-teknologiasta tuli suuri mullistus joka on nykyään arkipäivää. Mikä huolestuttavaa, harha vaivaa poliittisia päättäjiä myöden (twiittailuni Satu Hassin kanssa), kuten myös monia professoristasoisiakin keskustelijoita, joilla ei ole perustietämystä saatikka kokemusta prosessiteknologian kehittämiseen liittyvistä haasteista. 

Vähänkin perehtynyt tietää, että energiantuotanto prosessiteknologiana on muutakin kuin siisteissä sisätiloissa väännettäviä bittejä, algoritmeja, elektroniikkaa ja muovikuoria. Joku Supercell voi kehittää uuden tietokonepelin ja myydä sitä miljoonia netin kautta vuorokaudessa. Vaan sähkölaitoksia ei voi tuottaa ja jaella netistä (toistaiseksi). Matkalla primäärienergian lähteestä kuluttajille on monia mahdollisia häviölähteitä, tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa. Infran rakentaminen ja ihmisten kulutustottumusten ts. mukavuudenhalun muuttuminen on oma haasteensa, sisältää omat inertiansa.

Voisin itse ottaa esimerkin teknikasta, joka kuvaa kehityksen haasteita paljon osuvammin kuin it-teknologia. Vetytalouden ja vetypolttokennoautojen kehittämisen käsite lanseerattiin 1970-luvulta lähtien eikä vieläkään vetyinfra vielä käytännössä näy. Muistan erään TV-dokkarin, jossa toimittaja kysyi vetykeksijältä, että miksi tekniikka ei ole kaupallistunut. Tämä vastasi, että ongelmana on "autoteollisuuden salaliitto". Itse veikkaisin, että jokaisella isolla autovalmistajilla on ollut oma vetyautoprojektinsa, mutta homma ei vain ole lyönyt taloudellisesti leiville, puhumattakaan ratkaisemattomista teknologisista kysymyksistä.

Mitä aurinkoenergiaan tulee, muistaakseni ainakin jo 90-luvulla puhuttiin että kaikki maailman sähkö voitaisiin tuottaa Saharan autiomaassa sijaitsevilla aurinkopaneeleilla. Jonkinmoista inertiaa siinäkin.

Sähköautotekniikka tulee ryminällä tai sitten ei. Sähkön tuotantoon ja sähköautotekniikkaan mahdollisuudet ovat varmasti paremmat kuin vetyteknologiassa, mutta se ei tee tyhjäksi riskejä, tarvittavia teknologisia läpimurtoja (hyötysuhde, sähkön varastointi) sekä yhteiskunnan ja viime kädessä kuluttajien tottumuksiin liittyvää inertiaa. Minusta kannattaisi kehittää ja kaupallistaa hybridiautotekniikkaa ja nostaa siinä sähkön osuutta liike-energiasta siten, kuin yhteiskunnallisen infran kehitys antaa myöden. Polttonesteosuuden voisi hoitaa uusiutuvalla bioperäisellä aineella, samalla luopuen fossiiliöljystä. Vedyn muunto polttonesteiksi on myös kehitteillä, tosin kaupallistumiseen mennee vielä aikaa.

P.S. Loppuun vielä mainos EL-TRAN-hankkeestamme, jossa olen mukana tutkimassa ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kyllä nuo sähköautot yleistyvät ainakin perheissä, joissa on kaksi autoa ja tarve lähinnä henkilökuljetuksiin. Kaupunkien jakelu- ja joukkoliikenne ovat myös ilmeinen paikka täyssähköautoille. Yllättyisin jos kaupunkien takseista valtaosa ei olisi täyssähköautoja viiden vuoden kuluttua.

Mutta täytyy muistaa, että ihmisillä on muitakin tarpeita ja aktiviteetteja.

Asuntoautoja ei kukaan ole tuottanut edes hybrideinä. Kun vetokoukkuun pitää laittaa jotain suurta ja painavaa, niin ladattava nelivetoinen hybridi on vielä sähköisin vaihtoehto. Valitettavasti ei ole mitään tarjontaa alle 50 k€. Mieluiten saisi rahaa olla enemmän.

Tai jos pitää päästä vaikka sinne sähköttömälle tai aurinkosähköistetylle mökille. Ainakin minulle täyssähköauto ei siihenkään tarpeeseen toimi.

Nyt ajelen dieselissä ja biokaasulla. Tulevaisuus tuonee sähkön käyttöön jossain muodossa, mutta vielä on vaikea sanoa minkä käyttötarpeeni korvaajaksi. Sunnuntaina pitäisi ajella Etelä-Suomesta Lappiin. Dieselillä sinne mennään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Varmasti näin, sähköllä kulkevia busseja näkee Tampereellakin liikenteessä. Mutta blogini pointti on tuo harmittava vetoaminen it-teknologisiin mullistuksiin ja "asennevammoihin".

Raskas liikenne sekä laiva- ja lentoliikenne tuottavat merkittävän määrän khk-päästöjä. Näille ei ole vielä toimivia akustoja näköpiirissäkään. Aurinkokenno-lentokoneella on lennetty maailmaa ympäri, mutta hyötykuorman kannatteluun eivät paneelit siivissä riitä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hypetystä aina tarvitaan, jotta ihmiset jollain tavalla reagoivat muutostarpeeseen. Moni asia on lopulta markkinoinnista kiinni. Sähköfillareita tyrkytettiin kymmenen vuotta sitten seniorien ratkaisuna. Ei toiminut lainkaan. Sähköfillareita ei vaan myyty. Tekniikka on edelleen lähes samaa, mutta nyt sähköfillareita myydään todella hyvin. Ihminen ei ole lopultakaan kovin rationaalinen vaan emotionaalinen otus.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #5

Skeptikkona olen allerginen hypetykselle. Kaatuneista sosialistimaista nähdään mihin se voi johtaa.

Se, että asioiden pahin ongelma on väärä asenne, elättää valtavaa määrää Powerpoint-sulkeisia pyörittäviä kehityskonsultteja ja innovaatioasiamiehiä. Ja poliitikkoja.

Pahinta on, jos harhaisilla ideologisilla narratiiveilla tehdään päätöksiä jotka vaikuttavat omaan arkeen.

Marko Parkkola

Pitää ottaa huomioon myös poliitikkojen motiivit. Motiivi ei välttämättä ole sähköautojen ihannointi, vaan polttomoottorin vastustaminen. Motiivi saattaa olla syvemmälläkin liikkuvuuden vastustamisessa. Paikallaan istuvaa kansaa on helpompi hallita.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos spekuloimaan lähdetään, niin on uutisoitu, että ilmastokatastrofiin on enää 3 vuotta aikaa. Sattumoisin tuo sama aikajänne, kuin sähköautoinfran yleistymisessä. Vaikka lapsikin tietää, ettemme mitään oikeasti merkittävää kerkeä tehdä tuossa ajassa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ymmärsit ilmeisesti uutisoinnin väärin. Kolmessa vuodessa on aloittava merkittävä muutos. Sen jälkeen ei ehditä. Kolme vuotta voisi riittää sinullekin siihen, että järjestelet elämääsi uusiksi vähähiiliseen suuntaan. Vai oletko hidas?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Hankin hybridiauton heti kun se ei maksa maltaita. Eikä myöskään huollatus.

Niin enkä ole tehnyt ainuttakaan lomamatkaa aurinkomaihin lentäen, puhumattakaan perheen kanssa. Eikä ole kesämökkiä tms. Eli paljonko on paljon, vai vähän?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #8

Siksi ajan itse pitkät reissut vielä nelaridieselillä ja lähipyörityksen biokaasulla. Noin isossa kuvassa. Paremmin soveltuva lähtee. Biokaasulla mennään ensisijaisesti jos ei muita syitä ole. Kaksi perustekniikan autoa on parempi ratkaisu kuin yksi 60t€ ladattava nelivetohybridi. Pääsen puoleen hintaan samaan tai jopa pienempään hiilijalanjälkeen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Meille on kerrottu sähköautojen suorituskyvyn paranevan ja hintojen romahtavan tulevaisuudessa.

Sähköurakoitsijana minun pitäisi olla hiiren hiljaa ja odotella mittavia latauspaikka-urakoita/verkkojen vahvistamista , mutta eettinen-elin saa minut kirjoittamaan.

Näen - alan ammattilaisena- selvän pullonkaulan latauspaikoissa.

Menemättä nyt teknisiin yksityiskohtiin uskallan ehdottaa: odottakaamme 5-10 vuotta ( hinnat alas ja tehot ylös??) ja katsokaamme, miten reilusti sähköylijäämäinen Norja selviää sähköautobuumistaan : Norjassa 100.000 sähköautoa , meilla noin tuhat.

Mitä me siinä menettäisimme?

Aidosti pelottaa, että poliitikot taas hyvää tarkoittaen tekevät ymmärtämättömyyttään samanlaisen munauksen kuin tehtiin 2010 tuulitukipäätöksessä.

Kukaan täyspäinen ei kai usko eduskunnan nyt vuoden 2017 tietojen valossa tekevän n. 4000 miljoonaa meille maksavaa munausta uudestaan?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tuulivoima ei kehity jos infraa ei rakenna ja saada käyttökokemuksia. Mutta tosiaan Suomen kapasiteetin kasvulla ei maailman khk-päästöjen alenemiseen ole juurikaan vaikutusta, käytännössä se on hyvän omantunnon ostamista.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mielestäni akkutekniikan kehityksestä saa kuvan, kun seuraa miten litiumioniakut ovat vallanneet lyijyakuilta markkinoita mm. autojen käynnistysakkuina. Tosiasiassa eivät ollenkaan. Vaikka keveys olisi valttia myös polttomoottoriauton akussa, silti yli 100 vuotta vanha akkukemia käy kaupaksi.

Eräs syy harhaiseen käsitykseen akkutekniikan mullistavasta kehityksestä löytynee matkapuhelimista. Vanhat matkapuhelimet olivat useiden kilojen mötiköitä, joissa oli myös hyvin painava akku. Kyse ei kuitenkaan ole akkujen kehityksestä jonkin Mooren lain tapaisesti, vaan elektroniikan vähävirtaistumisesta.

Litiumioniakku on toki hyvin monilta ominaisuuksiltaan lyijyakkua parempi, mutta sen energiasisältö painokiloa kohti häviää edelleen kuivalle lehmänlannalle. Kukaan ei haaveile lehmänlannalla kulkevista kulkuneuvoista, vaikka sehän se vasta olisikin ympäristöystävälliseltä kuulostasvaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_density#Energ...

Toimituksen poiminnat