*

Jukka Konttinen

Kamppailu "tiede vastaan talous" mediassa

Europarlamentaarikot eli mepit äänestivät Strasbourgissa keskiviikkona 13.9. siitä, jätetäänkö metsänkäyttöä koskevaan ilmastolainsäädäntöön kohta, joka voisi rajoittaa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden haaveita lisätä hakkuiden määriä merkittävästi lähivuosikymmeninä ilman lisämaksuja. Läpi meni suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen. Hakkuiden lisäyssuunnitelmat ovat olennainen osa Suomen biotalousstrategiaa.

Asiaa käsiteltiin myös heinäkuussa EU:n Ympäristövaliokunnassa, jonka äänestystulos oli Suomen biotalousstrategialle vähemmän mieleinen. Tuloksen mukaan Suomen metsien hiilinielun olisi pitänyt tulevaisuudessa säilyä vuosien 1990–2009 tasolla, jolloin hakkuiden lisäykset olisivat tehneet Suomesta kestävyyslaskelmien mukaan nettopäästäjän, koska hakkuut olivat tuolla jaksolla alhaiset. Tämä hiilinielujen referenssijakso olisi tietänyt Ruotsille erilaista kohtelua, joka olisi ollut suomalaisten kannalta epäoikeudenmukaista ja jopa järjetöntä.

Mielenkiintoista on ollut seurata, miten eri mediat suhtautuvat asiaan. Siis ne ei-valemediat, jotka ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin ja joilta voisi odottaa vakavasti otettavuutta ja objektiivisuutta.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta juuri ennen 13.9. äänestystä, ottaen huomioon sekä lisähakkuita kannattavien että hakkuiden lisäämistä kritisoivien näkökannat. Jutusta yleisvaikutelmaksi kuitenkin jäi, että lehti on aavistuksen kriitikoiden puolella. Äänestystuloksen selvittyä ei uutista näkynyt olevan ollenkaan, ainoastaan maininta torstain lehden pääkirjoituksessa.

Yle:n uutisvahdista löysin mobiilista kaksi pelkästään kriittistä juttua asiasta (13.9.), toinen ilmastotutkijan ja toinen Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta. Samat näkökannat korostuivat Ylen keskiviikkoillan pääuutislähetyksessä, sekä Teksti-TV:ssä. Yle Uutisissa äänestystuloksesta oli kaksi suhteellisen neutraalia juttua, jossa käytiin läpi teollisuusnäkökulman edustajien kannanottoja.

Uusi Suomi on uutissivullaan sekä Puheenvuoro-blogiensa ”poiminnat”-osiossa nostanut esiin keskiviikkoista 13.9. päätöstä ”voittona Suomelle” pitävien näkemykset.

Talouselämä ja muut teollisuuden ja talouden edusta kiinnostuneet mediat ovat olleet mukana juhlimassa käännettä eilisessä Euroopan parlamentin päätöksessä 13.9. Etenkin on kehuttu ns. metsänielukompromissin isää, Nils Torvaldsia.

Suomen Kuvalehti on ”kunnostautunut” biotalousstrategiaa kritisoivilla jutuilla. Esimerkiksi heinäkuisen Ympäristövaliokunnan päätöksen osalta lehti kritisoi Suomen taloudellista etua vahtivia. ”Tarinoita tieteestä”-nimistä suosittua blogia kirjoittava, skeptikkona tunnettu Tiina Raevaara on samoilla linjoilla ja piti Twitterissä heinäkuista, Suomen biotalousstrategian vastaista välipäätöstä ”erävoittona tieteelle”. Suomen Kuvalehden uusinta, todennäköisesti samaa linjaa jatkavaa juttua odotellessa.

Tämän lehtikatsauksen perusteella näyttäisi siltä, että etenkin Suomen Kuvalehti, YLE ja Helsingin Sanomat ovat tulkinneet että tässä on tilanne ”tiede vastaan talous” ja ovat siis asemoineet itsensä tämän tieteeksi nimittämänsä kannalle. Näitä ei näytä huolestuttavan se, millainen uhka Suomen taloudelle lisähakkuiden estämisestä saattaisi koitua.

Mitä tämä ”tiede” sitten sisältää? Ympäristöjärjestöjen lisäksi vajaan 70 suomalaisen tutkijan liittouman, ns. Bios-ryhmän. Lisäksi muutama ulkomaalaisen tutkijan verkosto, johon viitataan esim. Ylen uutisoinnissa. Olen samaa mieltä, kuin Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti Hannes Mäntyranta, että ei ole objektiivista väittää, että tämän joukon kanta edustaa ”tiedettä”, siten kuin kriitikot lobbaavat. Hänen mukaansa ryhmässä on merkittävän vähän todellisia eksperttejä metsäntutkimuksessa. 

Tämä ryhmä on siis huolissaan hiilinielun kasvun hetkellisestä vähenemisestä sekä luonnon monimuotoisuudesta. Mitä hiilinielun kasvun hetkelliseen vähenemiseen tulee, niin pitää jälleen muistuttaa, että Suomen Ilmastopaneeli on vahvistanut, että Suomen metsien hiilivarasto kasvaa koko ajan, koska uutta metsää kasvaa nopeammin kuin hakkuut lisäyksineenkin metsien hiilivarastoa verottavat. 

Edelleen mitä tulee tämän hiilinielun kasvun hidastumiseen sekä myös kysymykseen luonnon monimuotoisuudesta, niin voitaisiin palata perusasioiden äärelle. Suomen ja koko ihmiskunnan hyvinvointi on perustunut luonnosta ammentamiseen. Ja kun näin on, mikä on se ”tieteellinen” taho, joka voi asettaa täsmällisen rajan sille, mikä on liian vahingollista? Että mennäänkö Suomen lisähakkuilla nyt sellaisen maagisen rajan yli, että ekokatastrofi uhkaa? Luonnon monimuotoisuutta ajattelemalla voisimme tietenkin jättää Suomen metsät koskematta, luonnontilaan kokonaan, vaikka lapsikin tietää, että sitä ei kukaan halua. Olen ollut esimerkiksi itse seuraamassa asiaan liittyvien hiilikierron kestävyyslaskelmien tulosten raportointia väitöskirjaopiskelijoiden taholta ja tiedän, että niihin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka eivät  voi olla heijastumatta laskelmien tuloksiin.

Koko asiassa kyse on siis Euroopan Unionin jäsenmaiden keskinäisestä sopimuksesta siitä, miten kasvihuonekaasujen päästövähennysten taakanjako tehdään. Lisähakkuita kritisoiva ”tiede” ja ympäristöjärjestöt luottanevat siihen, että isoista EU-maista esim. Saksa hoitaa oman tonttinsa satsaamalla uusiutuvaan aurinko- ja tuulienergiaan ja sen sähkönjakeluinfraan. Ns. Energiewendeä on kritisoitu jo vuosia ja on näyttöjä siitä, että Saksan khk-päästöt eivät vähene suunnitellusti (eivät ole laskeneet 7 vuoteen). Esimerkiksi Spiegel-lehden hiljattaisen jutun mukaan päästöt ovat kasvussa. Tämä johtuu siitä, että sattumanlaisesti vaihtelevaa aurinko- ja tuulisähkön tuotantoa joudutaan kompensoimaan kivihiilen ja maakaasun poltolla. Saksalainen Fraunhofer-instituutti teki ennusteita vuodelle 2023 jonka mukaan tarve uusiutuvan sähkön tuotannon kuoppakohtien kompensointiin fossiilisen hiilen poltolla kasvanee entisestään.

Voidaan toki sanoa (kuten Tiina Raevaara twiittasi minulle), että ei kannata tuijottaa siihen, että mitä muut tekevät, (vaikkapa Saksa tekee tai on tekemättä) khk-päästöjen vähentämisen taakanjaossaan. Mutta jos konkreettiset toimenpiteet näyttävät jäävän metsäisten EU-maiden kuten Suomen metsien lisähakkuiden estämiseen, on se tilanne näille maille kohtuuton. Ja ongelma on myös, jos aika kuluu tiimalasissa tehottomiin tai vajaatehoisiin muihin keinoihin. Siinä mielessä on pakko tehdä politiikkaa ja taloutta, ei pelkästään tiedettä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Mutta jos konkreettiset toimenpiteet näyttävät jäävän metsäisten EU-maiden kuten Suomen metsien lisähakkuiden estämiseen, on se tilanne näille maille kohtuuton. Siinä mielessä on pakko tehdä politiikkaa ja taloutta, ei pelkästään tiedettä."

Kuten olen puheenvuorossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2401... todennut, Pariisin sopimuksen perusteissa ei ole tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidiksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle:

”Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.

Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.”

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tästä aasinsillan ottaisin omaan blogiini, kysymykseen siitä, mikä on se "tiede" johon nyt tehdyn päätöksen kriitikot nojaavat.
Että kyllä se "tiede" on kertaluokkia kapeampi kuin sen johtopäätöksen takana oleva maailmanlaajuinen tiedeyhteisö, joka siis väittää että ilmastonmuutos on ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ja täten niiden vähentämisellä hallittavissa.

On esitetty semmoinenkin vertaus, ettei keuhkosyövän ja tupakoinnin välistä yhteyttä ole voitu varsinaisesti tieteellisesti osoittaa, mutta tuskin on monta sellaista, joka ei uskoisi että tupakoinnin lopettamisella voi vähentää keuhkosyövän riskiä olennaisesti. Sama asia siis ilmastonmuutoksessa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Oikea tieteellinen näkemys tässä asiassa on vieläkin kapeampi.Ei ymmärretä sitä, että luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden taso määräytyy siten, että kaikki hiilidioksidipäästöt ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä hiilidioksidinieluihin hakeutuessaan luonnolakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon yhdessä määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos lähtökohtaisesti hiilidiokdipäästöjen kokonaismäärä ilmakehään on suurempi kuin hiilidioksiabsorptioiden kokonaismäärä ilmakehästä hiilidiokdinieluihin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun ihmisperäisten hiilidiokdipäästöjen kokonaismäärä esim. fossiilisista polttoaineista on viimeaikoina ollut vain noin 4 % hiilidioksidin kokonaispäästöissä, viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnoususta on tällöin ollut korkeintaan vain noin 4 % fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiililidioksidia.

Kun IPCC:n omaksumissa ilmastomalleissa oletetaan ilmakehän viimeaikaisen hiilidioksidipitoisuuden nousun olevan jokseenkin kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä peräisin, jo se tekee ilmastomalleihin perustuvista ilmaston lämpötilaennusteista varsin ylimitoitettuja. Kun vielä havointojen mukaan parin viimeisen vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötilakaan ei ole havoittavasti noussut, se osoittaa, että viimeaikainen hiilidioksipitoisuuden kokonaisnousukaan ei ole havaittavasti ilmaston lämpötilaan vaikuttanut.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #6

Siis tähän ilmastonmuutosdenialismiin minulla ei ole rahkeita lähteä. Se edellyttäisi ymmärrystä niin monelta tieteen sektorilta ettei itsellä pätevyydet riitä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #7

Olen ymmärtänyt, että kukaan ei kiellä, etteikö ilmastonmuutoksia ja sään ääri-ilmiöitä ole olemassa. Tosiasiasiaksi on todettu vain se, että näitä kumpaakaan ei ole tieteellisesti voitu todeta ihmisen aiheuttamaksi: ihmisen aiheuttamaksi todettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on mitättömän pieni, ja havaintojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendit ovat sekä viimeaikoina että historiallisesti seuranneet ilmaston lämpötilatrenjejä eikä päinvastoin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Mutta jos konkreettiset toimenpiteet näyttävät jäävän metsäisten EU-maiden kuten Suomen metsien lisähakkuiden estämiseen, on se tilanne näille maille kohtuuton. Siinä mielessä on pakko tehdä politiikkaa ja taloutta, ei pelkästään tiedettä."

Kuten olen puheenvuorossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2401... todennut, Pariisin sopimuksen perusteissa ei ole tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidiksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle:

”Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.

Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.”

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Asia voidaan kiteyttää tähän lainaukseen: "Suomen Ilmastopaneeli on vahvistanut, että Suomen metsien hiilivarasto kasvaa koko ajan, koska uutta metsää kasvaa nopeammin kuin hakkuut lisäyksineenkin metsien hiilivarastoa verottavat."

Ei tarvita sen korkeampaa tiedettä, kuin tieto siitä, että Suomen metsät kasvavat koko ajan nopeammin kuin niitä meinataan hakata eli metsien biomassa ei missään vaiheessa pienene. Blogissa viitattiin 68 henkilön BIOS-ryhmään. Tällä ryhmällä on sama ideologia kuin muillakin, jotka vastustavat Suomen metsein hakkuiden lisäystä: Suomen velvollisuus on pidättäytyä metsien lisähakkuista, jotta maailma pelastuu. Suomen siis pitäisi uhrautua, vaikka olemme yksi niistä kolmesta EU-maasta, jossa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Voisi vielä tarkentaa, että Talouselämän jutun mukaan Saksan khk-päästöt eivät ole laskeneet kuuteen vuoteen ja Spiegel-lehden mukaan nousseet viime vuodesta.
Kuulemma Saksassa Vihreät olisivat menettäneet kannatustaan tämän takia mutta kaipaisin vahvistusta sille uutiselle. Yle ei ehkä tuollaista välitä uutisoida.

Tässä nyt näyttää että tietyt mediat tai toimittajat ovat valinneet narratiivinsa ja siinä pysytään tai itketään ja pysytään. Onhan niin jaloa olla Oikeamielinen ja edistyksen aallonharjalla, vaikkapa demonista Sipilän hallitusta vastaan. Ehkä uskotaan, että Energiewenden ongelmat ovat lastentauteja joista päästään yli. Eppäillä tuota soppii, kun tietää mitä ratkaisuja on kehitteillä.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Omituista kyllä, että Luke joka noita laskelmia Suomessa tekee on toisaalta aloittamassa projektia josta luken sivulla lukee seuraavaa:

"– Suomessa maatalouden päästöjä ei ole vielä onnistuttu vähentämään muiden sektorien tapaan. Päätehakkuiden lisääntyessä suometsien maaperäpäästöjen odotetaan vielä lisääntyvän. Lisäksi puuston hiilinielu pienenee metsien käytön lisääntyessä ja tarvitaan uusia keinoja kokonaispäästöjen vähentämiseksi, kertoo hankkeen taustoista tutkimuskonsortion johtaja Raisa Mäkipää Lukesta."

https://www.luke.fi/uutiset/luonnonvarakeskus-kayn...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Oman juttuni pointti on oikeastaan se, että ponnistellaanko osaoptimoinnin tehtävien kanssa siten ettei iso kokonaisuus hetkahda mihinkään.

Luken mahdollisuuksista olen kuullut että mm. metsänkasvun kiihdyttäminen lannoittamalla olisi yksi keino.
Esimerkiksi se, miten peltomaa käyttäytyy hiilitaseessa, sisältää merkittäviä epävarmuuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset