*

Jukka Konttinen

Toteutunut aktiivisuusmallini

Viitaten viime aikojen keskusteluun, rupesin kertaamaan oman työurani vaiheita. Opiskelin ja hieman työskentelinkin Oulussa ja valmistumisen jälkeen muutin perheineni Tampereelle, jossa muutaman vuoden päästä hankimme omistusasunnon. Jossain vaiheessa tuli ero ja hankin oman asunnon. Sitten sain houkuttelevan ja joustavan työtarjouksen Turusta, varsinkin kun sen saattoi tehdä etätyönä Tampereelta käsin. Tein rinnalla määräaikaisia opettajan ja suunnittelijan tehtäviä. Turun työpäivinä yövyin yliopiston asuntolassa.

Sittemmin tuli houkutteleva työtarjous Jyväskylästä. Väliaikaisen, taloudellisesti kannattamattoman tupla-asumisen (vuokra+oma) jälkeen myin oman pois Tampereelta ja ostin vastaavan Jyväskylästä. Jyväskylästä veri veti takaisin Pirkanmaalle, koska omakin jälkikasvu täällä asustaa. Tämän mahdollisti nykyinen työpaikkani Tampereella, johon haun jälkeen tulin valituksi. Jälleen omistusasunnon vaihto.

Täten laskeskelin, että päätyönantajani ovat sijainneet 4 eri Suomen kaupungissa eli Oulussa, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Olen ostanut omistusasunnon 4 kertaa ja myynyt 3. Henkilökohtaisen tarinani yksityiskohdat löytyvät LinkedIn-linkin takaa, tarvittaessa.

Jos en olisi näin toiminut, vaan yrittänyt sinnitellä yhdellä paikkakunnalla tuli mikä tuli, niin markkina-arvoni työelämässä olisi todennäköisesti huonompi. Työn perässä muuttaminen on ollut siis satsaus omaan henkiseen pääomaan (osaaminen&kokemus) ts. työmarkkina-arvoon, vaikka se on merkinnytkin taloudellisia tappioita, kuten asumiseen ja matkustamiseen liittyviä ylimääräisiä kuluja (matkakulut, väliaikaisasuntojen vuokrat, omistusasunnon välityspalkkiot, varainsiirtoverot, muuttokulut,…), joista osan verottaja on osittain kompensoinut. Ulkomaillakin on tullut työskenneltyä tiettyjä jaksoja, mutta niissä työnantaja on osallistunut kustannuksiin melko hyvin.

Tottakai vasta-argumentiksi nousee se, että työstä saatava korvaus pitää olla sen verran riittävä, että työn perässä muuttaminen on kannattavaa. Kuten edellä totesin, taloudellisesti se ei minullekaan ole ollut kannattavaa, mutta saatua hyötyä henkiseen pääomaan on vaikea rahassa mitata. Samoin mihin kohti laitetaan raja sille, mitä meidän veronmaksajien pitää kustantaa? Siis jos esimerkiksi päättänyt asua loppuikänsä pöyristyttävän kalliissa Helsingin keskustassa siitä huolimatta, että sopivia töitä olisi tarjolla jollain toisella paikkakunnalla. 

P.S. pitäisikö kirjoittaa aktiivisuusmalli vai aktiivimalli?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No ei kai siinä. Henkiselläkin pääomalla pärjää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Joku taloustutkija voisi ehkä sille henkiselle pääomallekin rahallisen arvon määrittää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Se on kovin helppoa. Jännä silti kuinka helposti löytyy aktiivimallin kohdalla perusteet tappioiden eli siis taloudellisen kannattomuuden hyväksynnälle.

Mitä luulet moniko talousosaaja kannattaisi tapoiollista toimintaa? Kysytään vaikka yrittäjiltä jotka on tituulerattu kaikkien asioien osaajiksi.

Mitä luulet vastauksen olevan,riittääkö heille henkinen pääoma?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #4

Henkinen pääoma ts. osaaminen ja kokemus on perusedellytys myös yrittämiselle. Ja jos sille pääomalle ei ole kysyntää, sitä pitää päivittää vaikka kouluttautumalla tai muulla lisäpätevöitymisellä. Näppärä yrittäjä osannee myös soveltaa pääomaansa uusille alueille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #5

Henkiseen pääomaan tyytyminen on kyllä varma tie konkurssiin ja nälkäkuolemaan. Sama toimii työttömillä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Olet oikeassa..en saa väännettyä enään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Hyvä kuitenkin että omassa aktiivimallissasi ymmärsit erota jo ennen muuttorumban alkua, niin ei tarvinnut sitten erota myöhemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset