Jukka Konttinen

Puun käytön demonisointi jatkuu

Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita. Olemme kuitenkin saaneet lukea mediasta otsikoita tyyliin ”puolittaisi metsien hiilinielun”.

Parhaiten metsien hiilinielu tietysti kasvaisikin, jos jättäisimme metsämme tyystin koskematta. Mutta maamme taloudenpito kyllä vaikeutuisi, sillä edelleen kovasti elämme metsästä. Vienti- ja verotulojen sekä työpaikkojen häviämisestä metsäteollisuudesta. No, kriitikot eivät halua kuitenkaan kaikkea pois, vaan jotenkin nykytilanteesta ei saisi enää kasvattaa? Nyt puiden hakkuu on vuositasolla vajaa 60 milljoonaa kuutiota ja lisäykseksi on ajateltu noin 15-25 miljoonaa. Joka olisi vielä yhteensä alle sen, mitä puuta kasvaa vuosittain (104 milj. kuutiota).

Olen itse kirjoittanut aiheesta aiemmin, mm. ihmettelemällä tiettyjen aviisien asettumista poliittisesti tai ideologisesti asiassa. Olen myös debunkannut bioenergiaa vastustavien helppoja hokemia, samoin tehnyt faktantarkistusta väitteestä, kuinka poltto tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.

Yksi puun käytön arvostelijoista on ollut ”Tarinoita tieteestä”-auktoriteetilla Suomen kuvalehdessä kirjoittava Tiina Raevaara. Hannes Mäntyranta arvosteli hänen väitteitään, toteamalla, että asiassa pitää ottaa huomioon muutakin, kuin tiettyjen biologien (BIOS-ryhmä) näkökohdat. Tämä on hänen pääpointtinsa, vaikka esittääkin asiansa Raevaaraa kohtaan hyökkäävään tyyliin. Facebookissa on suljettu ryhmä, jonka jäsenenä sain todistaa, kuinka Mäntyrantaa naureskeltiin valehtelijaksi, piiloagendansa tms. takia. Jossa keskustelin myös Raevaaran kanssa.

En tunne Mäntyrannan toimintaa kuin parin blogin osalta, eikä ole tarkoitus yrittää legitimoida kaikkea mitä hän on viestinyt.  Vaan mielestäni hänelläkin on pointteja, joita ei voi sivuuttaa vedoten "valehteluun". Sikäli kun olen kritisoinut puun hakkuiden lisäykseen liittyviä tulkintoja aiemmissa blogeissa, en voi kiistää Raevaaran huolta kanssa siitä, että metsien biodiversiteetti laskee jos hakataan lisää puuta ihmisten tarpeisiin. Mikään teollinen käyttö ei vie tietenkään parempaan suuntaan, mutta miksi biodiversiteetti juuri näistä hakkuulisäyksistä merkittävästi romahtaisi? Mäntyrannan yksi pointti on juuri se, että ehkä Keravan näkövinkkelistä ei huomaa, kuinka puuta käytetään nyt jo merkittävästi, business as usual. Samoin Suomi on sitoutunut metsänkasvatuksessa kestäviin periaatteisiin (myös esim. LUKE). Tämä asia näyttää menevän kuuroille korville kriitikoille.

Olen Raevaaran kanssa samaa mieltä hänen arvostelustaan, että puusta tehdään vain sellua, joka viedään kiinalaisille. Totesin hänelle Facebook-keskustelussa, että korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ollaan herätty metsäteollisuudessa, mutta toki kovin myöhään. Tähän asti on vain kasvatettu sellutehtaiden laitoskokoja. Kyllä uusia biotuotteita kuitenkin vakavissaan kehitetään käytännössä kaikkien kemiallisen puunjalostuksen yritysten toimesta (linkki: metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto). Biotuotteet vain pitää kääntää bisnesmahdollisuudeksi, mutta niin se vain taitaa mennä teollisuudessa, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Teknologia- tai prosessiteollisuuden alueella kaari innovaatiosta tuotteeksi on olennaisesti pidempi kuin it-teollisuudessa. Jota ns. it-harhaa teknologian kehityksessä ja kaupallistumisessa olen kritisoinut erikseen. .

On pyrittävä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin niin, että metsää voi jättää kasvamaan enemmän, muusta jätebiomassa-raaka-aineesta. Kestävämmästä suunnasta esimerkkinä voi ottaa Neste Oilin NExBTL-biodieselin, jota arvosteltiin palmuöljyn käytöstä (Greenpeace) mutta nyt osataan käyttää rasvoja ja kasvisöljyjätteitä siinäkin.

Voisi muistuttaa myös, että nykyiselläänkään puukuitu ei ole kertakäyttötuote edes selluna. Kuitua kierrätetään valtaosa ja kierrätyskuitua käytetään monissa tuotteissa kuten pakkauksissa, ainakin länsimaissa. Paperiin menevän kuidun menekki laskenee Kiinassakin.

Sitten ajatukseen "se on se teollisuus joka saastuttaa". Millä sitten nykyiset puukuidusta tehtävät tuotteet sitten korvattaisiin? Jos pikkuhousun suojia tai terveyssiteitä ei saa tehdä sellusta, niin mistä ne pitäisi tehdä? Kankaisissa kestosuojissa on taatusti hygieniaongelmansa ja millä vaikka kiinalaisten sitten pitäisi peffansa pyyhkiä? Pitäisikö julkisten saunojen, kylpylöiden ja uimahallien pefletit korvata jollain muovisilla tai kankaisilla? Ravintoloiden ja ruokaloiden paperiset kertakäyttöpyyhkeet? Ei puun käyttö ole irti länsimaissa omaksutusta elämän laadusta, korkeasta elintasosta ja esim, hygieniavaatimuksista. Ehkä Mäntyrannan kritiikissä arvostellaan sitä, ettei ymmärretä oman kulutuksen merkitystä asiassa. Tai ei haluta ymmärtää.

Voidaan ihmetellä myös sitä, miksi puun kasvatus on nyt nostettu tikun nokkaan, sikäli kun metsän raivaaminen vaikkapa tupakkaviljelmille tai karjan kasvatukseen ei saa niin paljoa huomiota.

Nämä asiat liittyvät ns. kestävän kehityksen päätöksentekoon, jossa on 3 eri näkökulmaa, eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Jos ympäristöllinen jyrää toisten yli, se ei ole ongelmatonta. Esimerkkinä sosiaalisista voidaan mainita tuulivoimapuistojen rakennuspaikat tai Lapin tekojärvet uusiututuvan vesivoiman tarpeisiin. Voitaisiin ihmetellä sitä, miksi öljystä tehty muovi on niin halpaa, että se ajautuu meriin jätelautoiksi? Entä jos kaikki mitä siitä tehdään, korvattaisiin bioraaka-aineella? Yritykset ovat lähteneet kiertotalouden haasteisiin hakemaan uutta bisnestä. Voisiko muovin käyttöä rajoittaa veroilla tai maksuila, joka voisi avata uusiutuvista tehtäville tuotteille markkinoita.

Yhtenä pointtina somekeskustelussa tuotiin seikka, että puun hiilisisältö ts. tiheys olisi riippuvainen iästä ja siitä, miten puu on kasvatettu. Ja tämä taas nakertaisi metsänkasvattajien väitteitä. Tällaista seikkaa ei ainakaan puun energiakäytössä tunneta. Mikäli totta, asia olisi olennainen vaikkapa maakuntien CHP-laitoksissa. Olen itse laskenut varmaan satoja energialaitoksia taulukoista löytyvillä puun lähtötiedoilla, vailla suuria virheitä.

Mitä bioenergiaan tulee, kyse on myös siitä, millä tämä maa sähköistetään ja lämmitetään. Siitä samasta sähköstä millä biologit raporttejaan kirjoittavat. Myös liikenteen energiasta. Esim. ympäristöjärjestö WWF:n skenaarioon ei näytä kuuluvan muita vaihtoehtoja kuin aurinko, tuuli ja lämpöpumput sekä energian säästö. Niillä ei valtakunnallisesti pärjätä vielä vuosikymmeniin ja se on myös Akatemian EL-TRAN-projektin eksperttien arvioima ennuste. Jossa projektissa olen mukana. Puusta voidaan saada energiaa mutta samoilla tekniikoilla kemikaaleja, lääkkeitä tms. myöhemmin. Kun/jos uusiutuva sähköinfra joskus lyö läpi. Ydinenergia on tässä yksi vaihtoehto, vaikken sitä erityisesti lobbaa tai vastusta. Se voisi pelastaa myös Saksan Energiewenden, jossa auringolla ja tuulella viherpestään kivihiilen ja maakaasun polttoa.

Järjestämässämme Energiaseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2017 kysyin ministeri Tiilikaiselta runkopuun energiakäytön lisäyssuunnitelmista (TEM ilmastotiekartat). Tiilikainen totesi vain, että riippuu laitosten kannattavuudesta. Siltä näyttää, että biologien ja esim. Raevaaran argumentit on sivuutettu. Uskon, että biotaloutta sekä sellu- ja paperiteollisuutta kohtaan asetettu kritiikki ei vaikene, mutta tämä kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että uutta on lähdetty kehittämään, sen parjatun sellun sijasta. Haluaisimme taikka emme, uusien biotuotteiden markkinoille tuominen riippuu myös taloudellisesta kannattavuudesta. Ainakin niin kauan, kun pysymme markkinataloudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Muoviin liittyvästä hysteriasta ja hypetyksestä oli taas erinomainen kooste Ilta-Sanomissa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005659442.html

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kaksi vuotta sitten juuri kukaan ei puhunut muovista. Nyt se on kaikkien huulilla ja ollakseen hyvä ihminen, poliitikon pitää ottaa jyrkkä kanta asiaan. Suomi onneksi ratkaisee maailman muoviongelman kun vaatekauppojen ennen ilmaiset muovipussit menivät maksullisiksi.

Suhteellisuudentaju on jälleen kerran täysin kadoksissa. "Pitää näyttää esimerkkiä" vaikka kukaan ei tunnu osaavan kertoa, miten tämä esimerkki vaikuttaa yhtään mihinkään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tässä myös toinen juttu aiheesta
https://www.sitra.fi/blogit/muovit-ymparisto-vai-r...

Eli muovit on nousseet hypetykseen johtuen siitä, että Kiina kieltäytyi ottamasta jätemuovia vastaan entiseen malliin. Ja koska 5 % maailman öljynkäytöstä menee muoveihin, kyse on enemmän roskaamis- kuin ympäristöongelmasta.

Hietanen kirjoittaa: "Olemmeko nyt keksimässä verukkeita, joilla huomio saadaan pois ikävistä asioista, kuten siitä, että ilmaston takia pitäisi luopua autoilusta, lentämisestä, lihansyönnistä ja siten myös lihaa syövistä lemmikeistä?"
Onko puun käytön kritisointi tällainen samanlainen veruke?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mäntyrantahan nimenomaan on metsätalouden palkkaama valehtelija. Onko se sinulle ennestään tuntematon asia?
Hänen työnantajansa on Suomen Metsäyhdistys.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Todella yleinen retorinen kikka on demonisoida eri mieltä oleva, jolloin hänen argumenttinsa voi sivuuttaa. Mielelläni kuulisin jos listaisit hänen argumenttejaan siltä kannalta mitä ongelmia niissä on.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mäntyrannan äänellä Metsäyhdistys väittää, että suojelu on turhaa, metsäeliöiden uhanalaisarviot ovat pielessä, merkityksettömiä, ei ole mitään kuudetta sukupuuttoaaltoa jne. Hän myös vihjailee tutkijoiden väärentävän tuloksia. Miten ihmeessä joku mainosmies Mäntyranta tietäisi nämä asiat paremmin kuin biologit?

Mäntyrantahan on metsätalouden rakkina vähätellen mouhottanut mm. kansainvälisesti erittäin tunnustettua ja Suomen arvostetuimpana luonnontieteilijänä pidettyä Ilkka Hanskia (jo edesmennyt) vastaan.

Bioenergia-asiassa Mäntyrannan on tietysti käsketty huutaa erityisen kovaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #5

Olen samaa mieltä Mäntyrannan pointista että asiassa ei ole huomioitu muita näkökulmia kuin tietyt ympäristöasiat. Ideologien mielestä muita ei tarvinne huomioidakaan?
Jos luit jutun niin ruodin asiaa tarkemmin, en toista tässä.

Raevaaran pointeista kaksi on minusta olennaista eli biodiversiteetti ja se, että näyttää siltä että tehdään vain sellua.

Esim. Luonnonvarakeskus toimii kestävän metsänkasvatuksen saralla. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/m...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Mäntyranta saa palkkaa siitä, että kyseenalaistaa, vähättelee ja kiistää työnantajansa kannalta epäedulliset luonnontieteen ja myös kansantaloustieteen uusimmat löydökset ja tiedot. Hän on hyvin taitava työssään, monet pitävät häntä uskottavana. Viihteellinen, aggressiivinen kirjoitustyyli ja tieteenvastainen diskurssi myy nykyään hyvin.

Et kai vaan muuten kuvittele, että ideologia on vaikuttamassa vain ympäristönäkökulmien esittäjillä? Kyllä se on hyvin voimakas vaikutin myös Metsäyhdistyksen ym. tahojen suojelun vihaajilla ja mammonan palvojilla. Syytätkö sinäkin mäntyrantalaisesti tutkijoita vihreiksi ja suojeljoiksi tai näiden juoksupojiksi? Silloin olisi paras olla perusteluja.

Eikö tieteen ja tosiasioiden vastainen kiivas hääräily ole sinusta yhtään epäilyttävää touhua? Mäntyrantahan ei juuri rokotteidenvastustajista eroa, paitsi resurssien suhteen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #7

En väitä. Ei kannata rakennella olkiukkoja myöskään.
Vai kääntyikö tämä niin, että tulkitaan että yritän legitimoida kaikkea mitä Mäntyranta sanoo. Joka voi olla myös keino mitätöidä tämä blogi ja oma vaivannäkö?
En tunne Mäntyrannan touhuja kuin parin blogin osalta. Toki tiedän, että maalaismaakunnissa, joissa Mäntyrannan aviisia luetaan, on tiettyjä pyhiä asioita ja sen mukaisia dogmeja.

Lisäsin tekstiin pienen oikaisun tästä seikasta.

Mutta jos omissa ajatuksissani on ongelmia, niin niitä voi kommentoida.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itseäni kummastuttaa miksi metsäteollisuus on panostanut niin vähän tuotekehitykseen ja viedään sitä alhaisen jalostusarvon sellua.

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/BnzDArZT?...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

On sitä sen verran panostettu, että nimeen on lisätty bionano. Bio tulee tietenkin siitä, että bio myy paremmin kuin vanha pelkkä biologinen sellu ja nano siitä, että sellu(bio)kuituja pystytään nykyään paremmin pilkkomaan, seulomaan ja yhdistelemään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Se on hyvä kysymys. Kuten tekstissä totean, on vain rakennettu isompikokoisia laitoksia.
Voi kysyä myös, ovatko uudet tehtaat biotuotelaitoksia vai vain sellutehtaan laajennuksia.
Paperin kysynnän hiipuminen on sentään ajanut innovoimaan.
Tosin voi olla niinkin, että joillekin riittää että hakatut halot nimitetään uudestaan innovatiivisiksi biotuotteiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset