Jukka Konttinen

Ketä vielä saa loukata?

Vähemmistöjen agendat ovat olleet mediajulkisuudessa ja kohu seuraa toisiaan. Nyt jo tosin kysellään, että jos koko ajan pitää varoa loukkaamasta jotain vähemmistöä, niin mitä jää jäljelle? Mitkä ihmisryhmät jäävät vähemmistöjen ulkopuolelle, ns. enemmistöön?

Yleinen mentaliteetti on myös, että ns. vahvoja saa kyseenalaistaa ja haukkuakin, vaikka monesti asia menee puhtaan ilkeilyn puolelle. Poliitikot ja muuten vaikutusvaltaiset ovat viihdeohjelmien hampaissa säännöllisesti. Ns. vastuullisessa journalismissakin skuuppi päättäjän kähminnästä voidaan tehdä pelkän pahansuovan tulkinnan varassa vailla todisteita ja juosta piiloon sananvapauden taakse. Piittaamatta henkisistä ja taloudellisista ja vahingoista, vetoamalla siihen, että virheellinen tieto joskus oikaistaan.

Samoin kai ajatellaan, että keski-ikäiset autoilevat lihaa syövät heteromiehet ovat sitä ryhmää, joiden loukkaamisesta ei tarvitse olla huolissaan, koska he osaavat ottaa omansa, puolustaa itse itseään? Eli kestävät kritiikin ja ilkeilyn. Ja jos eivät kestä, niin oma on ongelmansa, kunhan vähemmistöt voivat hyvin?

Onhan se hyvä. että maailma muuttuu. Silloin kun muuttuneet käytännöt saavat aikaan vähemmän syrjimistä, nolaamista ja masentamista. Enemmän onnea, iloa ja tervettä mieltä? Vähemmän pätemisen tarvetta ja egotrippailua? Vähemmän rakkautta Oikeamielisyyteen ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, kuten kolumnisti Jyrki Lehtola joskus kirjoitti.

Tietenkään ketään ei paranisi loukata. Kuitenkin, kuten edellä kuvaan, onko ilkeilyn tai toisaalta Oikeamielisyyden tarve sisäänkoodattuna geenistöömme? Tutkitusti ihmisellä on joskus taipumus selitellä primitiivireaktioihinsa liittyvää käytöstä jotenkin rationaalisesti parhain päin.

Terveisin autoileva keski-ikäinen lihaasyövä heteromies

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aina joku loukkaantuu, tämä lienee syytä liittää luonnonlakien joukkoon.

Ironia, parodia, farssit ja karikatyyrit jne perustuvat kaikki ylilyönteihin. Kenties koko komiikka ja huumori pitäisi kieltää ja siirtyä täydelliseen korrektiuden aikaan?

Pitäisiköhän pyytää pipovalmistajia kasvattamaan kokoja, kun pipot tuntuvat olevan niin hemmetin kireällä nykyään? Varmuuden vuoksi: anteeksi piponkäyttäjät.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Niin, jotkut ottaa kunnia-asiana sen että imitaattori ottaa ohjelmistoonsa.

Tosin Hjallis ei tykännyt Pelimiehestä, mutta toisaalta haastatteli Joonas Nordmania showssaan.

Muistuu myös mieleen nettiin jaeltu Teemu Selänne-parodia, josta Teemun tytär oli pahastunut. Teemu totesi, että hånestä saa tehdä pilaa, mutta läheisten pahastuminen ei hyvä.

Raja hyväksytyn ja ei-hyväksytyn välillä on häilyvä ja monesti Oikeamielisten tulkinta on se totuus.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Pitää laatia laki, joka kieltää loukkaantumisen ja tekee mitättömistä julkisesti inisemisen rangaistavaksi teoksi. Se suojaisi yliherkkiä itseään ja säilyttäisi sananvapauden.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuka päättää sen mitättömyyden rajan? Somen inkvisiittorit?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jokaisella kansalaisella tulisi olla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus tasa-arvoiseen ja samalla kaikkia muita loukkaantuneita syvempään loukkaantumiseen syystä riippumatta ja ilman suuren tai pienen kansanryhmän painostusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset