Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 09 Oct 2018 21:54:59 +0300 fi Bioenergian faktantarkistusta http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta <p>Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että &rdquo;Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa&rdquo;. &nbsp;Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.</p><p>Suomi tavoittelee energiamurrosta, jonka keskeinen osa on metsäbiomassan lisääntyvä energiakäyttö. Tämä on yhtäältä osa Suomen biotalousstrategiaa, toisaalta osa EU-tasolla sovittua hiilineutraaliuden edistämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen politiikkaa. Metsäbiomassan hiilineutraalius ts. kestävyys on ollut kuitenkin kiistanalainen.</p><p>Eri intressiryhmät ovat käyttäneet eri tieteenaloilla tuotettua, sekä metsäbiomassan käytön lisäämistä puoltavia, että sitä kritisoivia aineistoja päätöksenteon käyttöön niin ministeriöissä, Eduskunnassa kuin EU:n instituutioissa. Haluttua mielipidettä on myös tuettu laajoilla tiedemiesten allekirjoittamilla adresseilla puolesta ja vastaan. Olemme havainneet näissä aineistoissa ongelmallisia väitteitä, jotka vaatisivat syvällisempää tarkastelua. Usein tällaisia väitteitä sisältävien raporttien ja skenaarioitten näkökulma perustuu vain tietyn tieteenalan syvälliseen osaamiseen, kuten esimerkiksi biologia, metsätutkimus, energiapolitiikka. Tässä on riski rapauttaa tieteen luotettavuutta. Samalla tämä tietovirta on laajempien kansalaisryhmien näkökulmasta &rsquo;hiljaista&rsquo; asiantuntijainformaatiota, jota on vaikea seurata ja arvioida.</p><p>Täten esimerkiksi energian konversioprosessien ja käyttäjien tieteellinen (tekniikka tai insinööritieteet) näkökulma puuttuu em. aineistoista. Tähän asti teknistieteellisen alan kommentointi on rajautunut joko sosiaaliseen mediaan, blogeihin tai mielipidekirjoituksiin. Siksi työryhmä, johon kuului blogisti (professori, TkT), professori Esa Vakkilainen (TkT) että tekn. yo Varpu Orasuo, päätti kerätä ja käydä läpi argumentteja, joilla bioenergiaa puolustetaan ja vastustetaan. Työn tulokset koottiin diplomityön muotoon.</p><p>Diplomityössä käytiin läpi kuusi bioenergiaa käsittelevää julkaisua ja kerättiin yhteen julkaisuissa esiintyviä argumentteja bioenergiasta. Joitakin erimielisyyksiä aiheuttavia väitteitä sekä argumentteja analysoitiin tarkemmin ja niille tehtiin faktantarkistus vertaamalla väitteitä eri lähteisiin. Samalla väitteistä ja argumenteista tunnistettiin reunaehtoja, rajauksia ja oletuksia, joilla väittämiä saadaan muokattua halutun laiseksi. Edelleen haettiin <strong>tieteen metodin mukaista objektiivisuutta perustuen väitteiden totuusarvoon ja loogisuuteen, vailla tarvetta todeta, kuka väitteen esittänyt taho oli, ja oliko tämä oikeassa tai väärässä.</strong></p><p>Voitiin havaita viitteitä siitä, että tutkitussa päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivässä aineistossa on lukuisia asioita usein esitetty puutteellisesti tai yksipuolisesti yhdestä, yhdelle intressiryhmälle tai tieteenalalle ominaisesta näkökulmasta. Samalla tarkastelukulmaa on pyritty muuttamaan halutulle lopputulokselle edulliseksi lähtötietoja valitsemalla. Esitetyistä väitteistä ja johtopäätöksistä on havaittavissa loogisia ongelmia, kuten esimerkiksi puhtaita argumentaatiovirheitä, joilla päätöksentekijoitä voidaan johtaa harhaan, tahattomasti tai tarkoituksellisesti. Edelleen, kuten<a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa"> itse aiemmin kirjoitin</a>, tällaisia väitteitä ja johtopäätöksiä on voitu esittää lehdistössä &quot;tieteen&quot; näkökulmana asiaan, ja toisenlaisia väitteitä vaikkapa &quot;talouden&quot; vastaavaksi.</p><p>Opinnäytteenä toteutetun tutkimuksen tuloksissa todetaan, että erimielisyydet osapuolien välillä liittyvät erityisesti metsien ja maapinta-alan riittävyyteen, bioenergian käytön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä bioenergian merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Useiden bioenergiaan liittyvien väittämien todenperäisyys näyttää riippuvan käytetyistä lähtötiedoista ja rajauksista. Väittämät pitävät siis paikkaansa vain tietyissä tilanteissa. Väitteitä saadaan perusteltua muun muassa tarkastelemalla tilannetta eripituisilla ajanjaksoilla ja painottamalla lyhyen tai pitkän aikavälin ilmastohyötyjen maksimointia. Lähtötiedoista, kuten bioenergian tulevaisuuden käyttömääristä, voidaan valita erisuuruisia arvoja, jolloin omaa väitettä saadaan vahvistettua. Bioenergian käyttöön kriittisesti suhtautuvat saattavat ajatella bioenergian käytön irralliseksi muusta teollisuudesta tai tehdä yksinkertaistuksia esimerkiksi bioenergian raaka-aineista tai käyttökohteista. Bioenergian käytön puolustajien argumentit taas nojaavat usein siihen, että bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa.</p><p><a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa">Yleisestä mediakeskustelusta</a> on voitu lisäksi poimia myös monia yksipuolisia, voimakkaasti liioiteltuja tai jopa harhaanjohtavia toteamuksia, kuten:</p><p>Metsät poltetaan energiaksi? Metsänomistaja ei saa tuloja energiakäytöstä, vaan tukista joka menee puunjalostukseen. Hakkuiden sivutuotteita, kuten esim. oksia ja kantoja ei kasvateta energian takia.</p><p>Hakkuiden lisäys puolittaa metsien hiilinielun &ndash; itse asiassa ja kuten Ilmastopaneelin raporteissa todetaan, hiilinielun KASVU pienenee joksikin aikaa, verrattuna siihen että hakkuita ei lisätä.</p><p>Poltto tappaa ihmisiä &ndash; polton pienhiukkasten vaarallisuutta ei voi väheksyä, mutta <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa">kuolettavasta vaikutuksesta voi todeta</a>, epäpuhtaan pienpolton yhteydessä muutaman vuoden elinjan lyhentymistä sellaisilta joilla terveydessä ennestäänkin ongelmia, sittenkin pitkäaikaisen altistuksen jälkeen.</p><p>Typen oksidit &nbsp;etta pienhiukkaset ongelma puun poltossa &ndash; altistus on ongelma huonosti hallitussa pienpoltossa, kuten takat ja saunakiukaat. Isoissa CHP-laitoksissa poltto hallittua samoin kuin kaasut putsataan tehokkaasti sähkösuodattimilla ja muilla keinoilla.</p><p>&rdquo;Biopolttoaineet pitää nyt unohtaa&rdquo; &ndash; Biopolttonesteillä on merkittävä rooli sellaisilla liikenteen sektoreilla, jotka ovat vaikeasti sähköistettävissä, kuten lento- ja laivaliikenne sekä raskas liikenne. Näihin voidaan valita sellaista puumateriaalia, joka jää jätteeksi muusta puunjalostuksesta. Tai muuta suhteellisen nopeakasvuista joutomaan puubiomassaa. On harhaanjohtavaa verrata ns. <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&amp;news_id=2211">ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita</a>&nbsp;toisen sukupolven puusta tehtäviin, koska näiden raaka-aineiden viljely synnyttää merkittävät päästöt.&nbsp;Biojalostamon hyötysuhde voidaan saada hyvin korkeaksi esimerkiksi integroimalla se sellutehtaaseen. Tai muuten hyödyntämällä polttonesteen yli jäävät energia- ja materiaalivirrat</p><p>Linkki Varpu Orasuon diplomityöhön <a href="http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201809052268">löytyy täältä</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että ”Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa”.  Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.

Suomi tavoittelee energiamurrosta, jonka keskeinen osa on metsäbiomassan lisääntyvä energiakäyttö. Tämä on yhtäältä osa Suomen biotalousstrategiaa, toisaalta osa EU-tasolla sovittua hiilineutraaliuden edistämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen politiikkaa. Metsäbiomassan hiilineutraalius ts. kestävyys on ollut kuitenkin kiistanalainen.

Eri intressiryhmät ovat käyttäneet eri tieteenaloilla tuotettua, sekä metsäbiomassan käytön lisäämistä puoltavia, että sitä kritisoivia aineistoja päätöksenteon käyttöön niin ministeriöissä, Eduskunnassa kuin EU:n instituutioissa. Haluttua mielipidettä on myös tuettu laajoilla tiedemiesten allekirjoittamilla adresseilla puolesta ja vastaan. Olemme havainneet näissä aineistoissa ongelmallisia väitteitä, jotka vaatisivat syvällisempää tarkastelua. Usein tällaisia väitteitä sisältävien raporttien ja skenaarioitten näkökulma perustuu vain tietyn tieteenalan syvälliseen osaamiseen, kuten esimerkiksi biologia, metsätutkimus, energiapolitiikka. Tässä on riski rapauttaa tieteen luotettavuutta. Samalla tämä tietovirta on laajempien kansalaisryhmien näkökulmasta ’hiljaista’ asiantuntijainformaatiota, jota on vaikea seurata ja arvioida.

Täten esimerkiksi energian konversioprosessien ja käyttäjien tieteellinen (tekniikka tai insinööritieteet) näkökulma puuttuu em. aineistoista. Tähän asti teknistieteellisen alan kommentointi on rajautunut joko sosiaaliseen mediaan, blogeihin tai mielipidekirjoituksiin. Siksi työryhmä, johon kuului blogisti (professori, TkT), professori Esa Vakkilainen (TkT) että tekn. yo Varpu Orasuo, päätti kerätä ja käydä läpi argumentteja, joilla bioenergiaa puolustetaan ja vastustetaan. Työn tulokset koottiin diplomityön muotoon.

Diplomityössä käytiin läpi kuusi bioenergiaa käsittelevää julkaisua ja kerättiin yhteen julkaisuissa esiintyviä argumentteja bioenergiasta. Joitakin erimielisyyksiä aiheuttavia väitteitä sekä argumentteja analysoitiin tarkemmin ja niille tehtiin faktantarkistus vertaamalla väitteitä eri lähteisiin. Samalla väitteistä ja argumenteista tunnistettiin reunaehtoja, rajauksia ja oletuksia, joilla väittämiä saadaan muokattua halutun laiseksi. Edelleen haettiin tieteen metodin mukaista objektiivisuutta perustuen väitteiden totuusarvoon ja loogisuuteen, vailla tarvetta todeta, kuka väitteen esittänyt taho oli, ja oliko tämä oikeassa tai väärässä.

Voitiin havaita viitteitä siitä, että tutkitussa päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivässä aineistossa on lukuisia asioita usein esitetty puutteellisesti tai yksipuolisesti yhdestä, yhdelle intressiryhmälle tai tieteenalalle ominaisesta näkökulmasta. Samalla tarkastelukulmaa on pyritty muuttamaan halutulle lopputulokselle edulliseksi lähtötietoja valitsemalla. Esitetyistä väitteistä ja johtopäätöksistä on havaittavissa loogisia ongelmia, kuten esimerkiksi puhtaita argumentaatiovirheitä, joilla päätöksentekijoitä voidaan johtaa harhaan, tahattomasti tai tarkoituksellisesti. Edelleen, kuten itse aiemmin kirjoitin, tällaisia väitteitä ja johtopäätöksiä on voitu esittää lehdistössä "tieteen" näkökulmana asiaan, ja toisenlaisia väitteitä vaikkapa "talouden" vastaavaksi.

Opinnäytteenä toteutetun tutkimuksen tuloksissa todetaan, että erimielisyydet osapuolien välillä liittyvät erityisesti metsien ja maapinta-alan riittävyyteen, bioenergian käytön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä bioenergian merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Useiden bioenergiaan liittyvien väittämien todenperäisyys näyttää riippuvan käytetyistä lähtötiedoista ja rajauksista. Väittämät pitävät siis paikkaansa vain tietyissä tilanteissa. Väitteitä saadaan perusteltua muun muassa tarkastelemalla tilannetta eripituisilla ajanjaksoilla ja painottamalla lyhyen tai pitkän aikavälin ilmastohyötyjen maksimointia. Lähtötiedoista, kuten bioenergian tulevaisuuden käyttömääristä, voidaan valita erisuuruisia arvoja, jolloin omaa väitettä saadaan vahvistettua. Bioenergian käyttöön kriittisesti suhtautuvat saattavat ajatella bioenergian käytön irralliseksi muusta teollisuudesta tai tehdä yksinkertaistuksia esimerkiksi bioenergian raaka-aineista tai käyttökohteista. Bioenergian käytön puolustajien argumentit taas nojaavat usein siihen, että bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa.

Yleisestä mediakeskustelusta on voitu lisäksi poimia myös monia yksipuolisia, voimakkaasti liioiteltuja tai jopa harhaanjohtavia toteamuksia, kuten:

Metsät poltetaan energiaksi? Metsänomistaja ei saa tuloja energiakäytöstä, vaan tukista joka menee puunjalostukseen. Hakkuiden sivutuotteita, kuten esim. oksia ja kantoja ei kasvateta energian takia.

Hakkuiden lisäys puolittaa metsien hiilinielun – itse asiassa ja kuten Ilmastopaneelin raporteissa todetaan, hiilinielun KASVU pienenee joksikin aikaa, verrattuna siihen että hakkuita ei lisätä.

Poltto tappaa ihmisiä – polton pienhiukkasten vaarallisuutta ei voi väheksyä, mutta kuolettavasta vaikutuksesta voi todeta, epäpuhtaan pienpolton yhteydessä muutaman vuoden elinjan lyhentymistä sellaisilta joilla terveydessä ennestäänkin ongelmia, sittenkin pitkäaikaisen altistuksen jälkeen.

Typen oksidit  etta pienhiukkaset ongelma puun poltossa – altistus on ongelma huonosti hallitussa pienpoltossa, kuten takat ja saunakiukaat. Isoissa CHP-laitoksissa poltto hallittua samoin kuin kaasut putsataan tehokkaasti sähkösuodattimilla ja muilla keinoilla.

”Biopolttoaineet pitää nyt unohtaa” – Biopolttonesteillä on merkittävä rooli sellaisilla liikenteen sektoreilla, jotka ovat vaikeasti sähköistettävissä, kuten lento- ja laivaliikenne sekä raskas liikenne. Näihin voidaan valita sellaista puumateriaalia, joka jää jätteeksi muusta puunjalostuksesta. Tai muuta suhteellisen nopeakasvuista joutomaan puubiomassaa. On harhaanjohtavaa verrata ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita toisen sukupolven puusta tehtäviin, koska näiden raaka-aineiden viljely synnyttää merkittävät päästöt. Biojalostamon hyötysuhde voidaan saada hyvin korkeaksi esimerkiksi integroimalla se sellutehtaaseen. Tai muuten hyödyntämällä polttonesteen yli jäävät energia- ja materiaalivirrat

Linkki Varpu Orasuon diplomityöhön löytyy täältä.

]]>
9 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta#comments Bioenergia Biotalous Energia- ja ilmastopolitiikka Faktantarkastus Tue, 09 Oct 2018 18:54:59 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta
Eroon roskapostista vai US profiilista? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260054-eroon-roskapostista-vai-us-profiilista <p>Elisan palvelujen asiakkaana vuodesta miekka ja kypärä minulla on ollut sähköpostitili, joka on pikkuhiljaa ollut täyttymässä roskapostista. Ns. nigerialaiskirjeitä ei enää tule eikä juuri edes potenssilääke-mainoksia. Aurinkolaseja saisi edullisesti ja kryptovaluuttaa yritetään kaupata. Lainatarjouksia toisensa perään.</p><p>Päivä ei näköjään voisi alkaa ilman viestiä Kustaa Tuomiselta. Roskapostit näyttävät tulevan aivan asiallisilta henkilöiltä, kuten Kustaa Tuominen, Laura Joensuu, Antti Salminen ja vastaavat. Ja postien teksti on kohtuullisen korrektisti kirjoitettua suomea. Tämä on todennäköisesti siksi, etteivät roskapostisuodattimet havaitse viestiä.</p><p>Oma ryhmänsä ovat sinänsä asiallisen näköiset mainokset Finnkinolta, Finnairilta tai Prismasta. Lahjakorttien lunastuksia ja muita erikoistarjouksia. Kun näistä ilmoittaa ko. yritysten asiakaspalveluun, nämä ilmoittavat tehneensä rikosilmoituksia. Mutta mikään ei muutu &ndash; kansainvälisille roskapostittajille ei kai voi käytännössä mitään? Elisan roskapostisuotimen asentaminen ei auta. Ylläpidon vastineista voi todeta rivien välistä, etteivät hekään voi ongelmalle mitään.</p><p>Olen joka päivä tunnollisesti poistanut sen 20-40 viestiä roskakoriin. Kunnes tuli ilmoitus, että palvelin on täyttymässä &ndash; osta lisää levytilaa helposti! Kävin tutkimassa asiaa ja huomasin, ettei roskakori tyhjenekään itsestään. Siellä oli tuhansia roskaposteja, vanhimmat jostain vuodelta 2015. Eli päivittäinen roskalasti pitää tyhjentää itse, kahteen kertaan. Loistavaa asiakaspalvelua.</p><p>Vaihtoehdoksi ei jää kuin lopettaa sähköpostitili. Sitä olen valmistellut muutaman kuukauden, vaihtamalla kymmeniin netti-asiakastileihin yhteystiedoiksi toisen sähköpostiosoitteen. Mutta kaikkiin sepä ei onnistukaan. Koko tilin vankin osa näyttää olevan sähköpostiosoite &ndash; kaikki muut asiakastiedot pystyy vaihtamaan, mutta ei sitä.</p><p>Asiakastilin tietysti voi perustaa uuden, mutta mahdollisesti hyödylliset historiatiedot (entiset ostokset, bonuspisteet tms.) häviävät samalla. Jos taas jättää tiliin poistetun meiliosoitteen, niin sähköpostilinkin avulla tapahtuva vahvistus ei enää onnistu. Eli täysin ongelmitta tilien uusiminenkaan ei tapahdu.&nbsp;Kuten esimerkiksi juuri tämä Uuden Suomen blogitili.&nbsp;<strong>Jos jatkossa kirjoitukseni tulevat uudesta profiilista, se johtuu vain taistelustani roskapostia vastaan.</strong>&nbsp;Ei siis mistään trollaamisesta tai tilin panemisesta hyllylle ylläpidon toimesta.&nbsp;</p><p>Eli <strong>puhelinnumeron, kotiosoitteen ja miksei nimen ja sukupuolenikin pystyn nettitilille sähköisesti vaihtamaan. Mutta en sähköpostiosoitteen</strong>. Osoittaa, minkälaista kömpelyyttä it-tekniikkaan edelleen sisältyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elisan palvelujen asiakkaana vuodesta miekka ja kypärä minulla on ollut sähköpostitili, joka on pikkuhiljaa ollut täyttymässä roskapostista. Ns. nigerialaiskirjeitä ei enää tule eikä juuri edes potenssilääke-mainoksia. Aurinkolaseja saisi edullisesti ja kryptovaluuttaa yritetään kaupata. Lainatarjouksia toisensa perään.

Päivä ei näköjään voisi alkaa ilman viestiä Kustaa Tuomiselta. Roskapostit näyttävät tulevan aivan asiallisilta henkilöiltä, kuten Kustaa Tuominen, Laura Joensuu, Antti Salminen ja vastaavat. Ja postien teksti on kohtuullisen korrektisti kirjoitettua suomea. Tämä on todennäköisesti siksi, etteivät roskapostisuodattimet havaitse viestiä.

Oma ryhmänsä ovat sinänsä asiallisen näköiset mainokset Finnkinolta, Finnairilta tai Prismasta. Lahjakorttien lunastuksia ja muita erikoistarjouksia. Kun näistä ilmoittaa ko. yritysten asiakaspalveluun, nämä ilmoittavat tehneensä rikosilmoituksia. Mutta mikään ei muutu – kansainvälisille roskapostittajille ei kai voi käytännössä mitään? Elisan roskapostisuotimen asentaminen ei auta. Ylläpidon vastineista voi todeta rivien välistä, etteivät hekään voi ongelmalle mitään.

Olen joka päivä tunnollisesti poistanut sen 20-40 viestiä roskakoriin. Kunnes tuli ilmoitus, että palvelin on täyttymässä – osta lisää levytilaa helposti! Kävin tutkimassa asiaa ja huomasin, ettei roskakori tyhjenekään itsestään. Siellä oli tuhansia roskaposteja, vanhimmat jostain vuodelta 2015. Eli päivittäinen roskalasti pitää tyhjentää itse, kahteen kertaan. Loistavaa asiakaspalvelua.

Vaihtoehdoksi ei jää kuin lopettaa sähköpostitili. Sitä olen valmistellut muutaman kuukauden, vaihtamalla kymmeniin netti-asiakastileihin yhteystiedoiksi toisen sähköpostiosoitteen. Mutta kaikkiin sepä ei onnistukaan. Koko tilin vankin osa näyttää olevan sähköpostiosoite – kaikki muut asiakastiedot pystyy vaihtamaan, mutta ei sitä.

Asiakastilin tietysti voi perustaa uuden, mutta mahdollisesti hyödylliset historiatiedot (entiset ostokset, bonuspisteet tms.) häviävät samalla. Jos taas jättää tiliin poistetun meiliosoitteen, niin sähköpostilinkin avulla tapahtuva vahvistus ei enää onnistu. Eli täysin ongelmitta tilien uusiminenkaan ei tapahdu. Kuten esimerkiksi juuri tämä Uuden Suomen blogitili. Jos jatkossa kirjoitukseni tulevat uudesta profiilista, se johtuu vain taistelustani roskapostia vastaan. Ei siis mistään trollaamisesta tai tilin panemisesta hyllylle ylläpidon toimesta. 

Eli puhelinnumeron, kotiosoitteen ja miksei nimen ja sukupuolenikin pystyn nettitilille sähköisesti vaihtamaan. Mutta en sähköpostiosoitteen. Osoittaa, minkälaista kömpelyyttä it-tekniikkaan edelleen sisältyy.

]]>
11 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260054-eroon-roskapostista-vai-us-profiilista#comments Roskaposti Uusi Suomi Mon, 27 Aug 2018 06:50:48 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260054-eroon-roskapostista-vai-us-profiilista
Tviittaamalla maailma pelastuu? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu <p>Helteisen torstain ykkösjuttu somessa oli Ylessä julkaistu artikkeli <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10310690?utm">planeetan kestävyyden rajojen ylittymisestä</a>. Ottamatta kantaa jutussa esitettyihin väitteisiin, sitä jaettiin ja peukutettin ainakin Twitterissä edestakaisin.</p><p>Jakamalla tällaisia juttuja onkin helppo tapaa toteuttaa omaa valveutuneisuuttaan ympäristöasioissa. Teko vapauttaa hurauttamaan Hummerilla parisataa kilometriä talviasuttavalle mökille saunan lämmitykseen. Toki mökin katolla on pari aurinkopaneelia, joilla saa jääkaapin kylmäksi ja television näkymään keskikesällä, kunhan ei ole liian pilvistä. Aivan kuin katolisessa kirkossa tunnustetaan synnit säännöllisesti ja lausutaan päälle pari Ave Mariaa.</p><p>On helppo sanoa, että valtion, poliitikkojen tai ison ahneen teollisuuden pitäisi tehdä jotain. Kun kyse on siitä, että meidän joka ikisen kuluttajan tottumuksia pitäisi muuttaa ihan radikaalisti, jotta sillä olisi mitään konkreetista vaikutusta ympäristön parempaan tilaan. Puhumattakaan kehittyvien maiden asukkaiden tarpeesta saavuttaa länsimainen kulutustaso.</p><p>Kuten ympäristöprofessori Lassi Linnanen on todennut, on tabu puhua tällaisista asioista. <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/avaaja-lassi-linnanen-on-tabu-sanoa-etta-ala-osta">On tabu todeta, että älä osta</a>. Kuten Linnanen myös toteaa, ekologisesta elintavasta yritetään brändätä elitististä. St1:n Mika Anttonen totesi, että sadan tonnin sähköauton hankinnan sijaan voisi ostaa 20000 euron polttomoottoriauton ja antaa loput Naisten pankille. Synnyttäen tuhatkertaisen ympäristövaikutuksen. Ei todellakaan riitä, että vaihtaa Hummerin sähköautoon, ostaa tuulisähköllä tuotettua olutta tai sammuttaa yöksi turhat valaisimet.</p><p>Ehkä YLE seuraavaksi otsikoi huolensa siitä, jos autokaupassa ei pyyhi kovin hyvin näin helteillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helteisen torstain ykkösjuttu somessa oli Ylessä julkaistu artikkeli planeetan kestävyyden rajojen ylittymisestä. Ottamatta kantaa jutussa esitettyihin väitteisiin, sitä jaettiin ja peukutettin ainakin Twitterissä edestakaisin.

Jakamalla tällaisia juttuja onkin helppo tapaa toteuttaa omaa valveutuneisuuttaan ympäristöasioissa. Teko vapauttaa hurauttamaan Hummerilla parisataa kilometriä talviasuttavalle mökille saunan lämmitykseen. Toki mökin katolla on pari aurinkopaneelia, joilla saa jääkaapin kylmäksi ja television näkymään keskikesällä, kunhan ei ole liian pilvistä. Aivan kuin katolisessa kirkossa tunnustetaan synnit säännöllisesti ja lausutaan päälle pari Ave Mariaa.

On helppo sanoa, että valtion, poliitikkojen tai ison ahneen teollisuuden pitäisi tehdä jotain. Kun kyse on siitä, että meidän joka ikisen kuluttajan tottumuksia pitäisi muuttaa ihan radikaalisti, jotta sillä olisi mitään konkreetista vaikutusta ympäristön parempaan tilaan. Puhumattakaan kehittyvien maiden asukkaiden tarpeesta saavuttaa länsimainen kulutustaso.

Kuten ympäristöprofessori Lassi Linnanen on todennut, on tabu puhua tällaisista asioista. On tabu todeta, että älä osta. Kuten Linnanen myös toteaa, ekologisesta elintavasta yritetään brändätä elitististä. St1:n Mika Anttonen totesi, että sadan tonnin sähköauton hankinnan sijaan voisi ostaa 20000 euron polttomoottoriauton ja antaa loput Naisten pankille. Synnyttäen tuhatkertaisen ympäristövaikutuksen. Ei todellakaan riitä, että vaihtaa Hummerin sähköautoon, ostaa tuulisähköllä tuotettua olutta tai sammuttaa yöksi turhat valaisimet.

Ehkä YLE seuraavaksi otsikoi huolensa siitä, jos autokaupassa ei pyyhi kovin hyvin näin helteillä.

]]>
19 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu#comments Kestävä kehitys Twitter Fri, 27 Jul 2018 12:36:16 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258731-tviittaamalla-maailma-pelastuu
Vesi-inferno? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258672-vesi-inferno <p>Taloussanomat uutisoi, että <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005769314.html">pullotettujen vesien kysyntä</a> on helteiden takia niin korkealla. että niitä ei pystytä toimittamaan riittävästi. &rdquo;Tilanne on aika kriittinen&rdquo; &ndash; hypetetään otsikossa.</p><p>Tämä kuulostaa omituiselta sikäli, kun hanasta eli vesijohtovedestä saa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesijohtovesi">tutkitusti &nbsp;(UNESCO) puhdasta juotavaa</a> koko ajan. Kuulemma &rdquo;<em>paikallaan seisova vesi muuttuu nopeasti huonolaatuisemmaksi, sillä pienikin määrä bakteereja löytää seisovasta vedestä otollisen monistumispaikan. Tästä syystä johtuen pullotettu vesi, jonne aina livahtaa joukko bakteereja, on huonolaatuisempaa kuin juomakelpoinen vesijohtovesi</em>.&rdquo;</p><p>Ymmärrän jos pullotettujen vesien kysyntä on korkealla ulkona taajamista ts. kesämökkialueilla joissa voi olla huonolaatuisempi kaivo- tai järvivesi vaikkapa sinilevän takia. Mutta olen nähnyt paikallisissa marketeissakin tyhjiä hyllyjä pullotettujen vesien kohdalla.</p><p>Ehkä asia liittyy mielikuvaan, että &rdquo;lähdevesi&rdquo; on jotenkin kategorisesti parempaa kuin vesijohtovesi. Vaikka faktat eivät näy tukevan sitä lainkaan, pullotettuna. Eli mökillekin lähtiessä riittänee, kun tankkaa astiansa vesijohtovedestä. Itse en ole ostanut kuplattomia vesiä kuin vahingossa, kun piti ostaa vissyä ja harmikseni huomannut erehdyksen.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10323293">Pohjavesien pinta on tosin alempana</a> mikä luonnollista hellekaudesta johtuen, mutta tämä on tietysti eri asia.&nbsp;Kannattaa muistaa myös, että veden kiertokulun osalta maapallo on käsittääkseni aika suljettu systeemi. Samoin aineen kuten vesimolekyylien häviämättömyyden laki, siis silloin kun ei tapahdu ydinreaktioita tai vaikkapa veden dissosiaatiota.</p><p>Toki vesimolekyyli voi olla sitoutuneena sellaiseen paikkaan tai faasiin, ettei se auta janoisia. Tai se on liian likaista - tosin Suomessa vedenpuhdistus toiminee. Juuri näin dokumentin, jossa Saharan autiomaan koppiainen kondensoi vettä kropallaan aamukasteesta. Ilmastonmuutoskin huolehtii makean veden lisäyksestä, jäätiköiden sulamisena.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taloussanomat uutisoi, että pullotettujen vesien kysyntä on helteiden takia niin korkealla. että niitä ei pystytä toimittamaan riittävästi. ”Tilanne on aika kriittinen” – hypetetään otsikossa.

Tämä kuulostaa omituiselta sikäli, kun hanasta eli vesijohtovedestä saa tutkitusti  (UNESCO) puhdasta juotavaa koko ajan. Kuulemma ”paikallaan seisova vesi muuttuu nopeasti huonolaatuisemmaksi, sillä pienikin määrä bakteereja löytää seisovasta vedestä otollisen monistumispaikan. Tästä syystä johtuen pullotettu vesi, jonne aina livahtaa joukko bakteereja, on huonolaatuisempaa kuin juomakelpoinen vesijohtovesi.”

Ymmärrän jos pullotettujen vesien kysyntä on korkealla ulkona taajamista ts. kesämökkialueilla joissa voi olla huonolaatuisempi kaivo- tai järvivesi vaikkapa sinilevän takia. Mutta olen nähnyt paikallisissa marketeissakin tyhjiä hyllyjä pullotettujen vesien kohdalla.

Ehkä asia liittyy mielikuvaan, että ”lähdevesi” on jotenkin kategorisesti parempaa kuin vesijohtovesi. Vaikka faktat eivät näy tukevan sitä lainkaan, pullotettuna. Eli mökillekin lähtiessä riittänee, kun tankkaa astiansa vesijohtovedestä. Itse en ole ostanut kuplattomia vesiä kuin vahingossa, kun piti ostaa vissyä ja harmikseni huomannut erehdyksen.

Pohjavesien pinta on tosin alempana mikä luonnollista hellekaudesta johtuen, mutta tämä on tietysti eri asia. Kannattaa muistaa myös, että veden kiertokulun osalta maapallo on käsittääkseni aika suljettu systeemi. Samoin aineen kuten vesimolekyylien häviämättömyyden laki, siis silloin kun ei tapahdu ydinreaktioita tai vaikkapa veden dissosiaatiota.

Toki vesimolekyyli voi olla sitoutuneena sellaiseen paikkaan tai faasiin, ettei se auta janoisia. Tai se on liian likaista - tosin Suomessa vedenpuhdistus toiminee. Juuri näin dokumentin, jossa Saharan autiomaan koppiainen kondensoi vettä kropallaan aamukasteesta. Ilmastonmuutoskin huolehtii makean veden lisäyksestä, jäätiköiden sulamisena.

]]>
7 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258672-vesi-inferno#comments Juomavesi Thu, 26 Jul 2018 07:27:24 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258672-vesi-inferno
Selityskokoelma http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255387-selityskokoelma <p>Laura Huhtasaaren graduun liittyen on kuultu joukko selityksiä häneltä sekä hänen kannattajiltaan. Niitä on ruodittu varmaan blogeissa ja somessa, mutta tässä oma kokoelmani ja tulkintani selittelyn tarpeesta.</p><p>&rdquo;Kaikki kopioivat / Kaikkien gradut pitäisi tutkia&rdquo;. Tässä on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksi_v%C3%A4%C3%A4ryytt%C3%A4_tuottaa_yhden_oikeuden">argumentointivirhe</a> &rdquo;kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden&rdquo;. Loogisesti vastaavasti voitaisiin sanoa, että avioliitossa pettäminen on ihan ok koska kaikki pettävät. Samoin että pettämisen eliminoimiseksi pitäisi laittaa yksityisetsivät kaikkien avioparien perään selvittämään ketkä pettävät.</p><p><a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255186-character-assassination-henkilokuvan-lokaaminen">Suurpiirteisyys</a>: On olemassa näytteitä siitä, että Huhtasaaren gradun kirjoitusasussa kopioitu toisen vastaavan tutkimuksen sanamuotoja niin, että <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/plagioinnista-syytetty-laura-huhtasaari-saa-pitaa-maisterin-tittelinsa-jyvaskylan-yliopiston-lakimies-ei-hallinnollisia-seuraamuksia/?shared=1021587-eaf382ea-4">on kysytty</a>, että miten kaksi työtä on saatukin noin samaan muotoon. Ehkä kun on tarpeeksi suurpiirteinen niin punainen näyttää siniseltä tai kukko kanalta.</p><p><a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253897-kohtuutonta">Kiire</a>. Kiireellä voidaan selitellä kaikenlaista, mukaan lukien laiskuutta ja huolimattomuutta. Sama mitä tulee suurpiirteisyyteen.</p><p><a href="https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/huhtasaari-sanoo-ehk%C3%A4-peilanneensa-ty%C3%B6t%C3%A4%C3%A4n-toiseen-graduun-%E2%80%93-kertoo-muistaneensa-kansilehden-perusteella-ty%C3%B6n-jota-h%C3%A4nen-v%C3%A4itet%C3%A4%C3%A4n-kopioineen/ar-AAxeYzz?li=AAaDcIL&amp;ocid=spartandhp">Peilaaminen</a>: On olemassa esimerkiksi <a href="https://mobile.twitter.com/jiijanette/status/995271308878413824?">siteerauksia siitä</a> (ks. linkin tekstivertailut Simpsanen vs. Huhtasaari), että menetelmäkuvauksissa olisi muutettu sanamuotoja passiivista persoonamuotoon minä, toisen gradun tekstin perusteella. Viittaisi toisen työstä kopiointiin.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248735-laura-huhtasaari-taysin-selvaa-etta-esiselvityspyynto-tehty-puhtaasti-poliittisesta">Poliittinen motiivi</a>, ajojahti. Mitä merkitystä tutkintapyynnön tehneen motiiveilla on? Tähän vetoamisella tarkoitus voi olla hämärtää ja väheksyä faktojen merkitystä asiassa.</p><p>&rdquo;Toimin ohjeiden mukaan&rdquo;: Ei toiminut. Vastuun osalta ei voi vedota kuin armeijassa tai peruskoulussa. Gradun tekeminen ei etene ohjaajan käskytyksestä, vaikka hän antaa ideoita, neuvoja ja suosituksia. Kritiikkiäkin. Ohjaaja ei ole kuskin paikalla, ei tee työtä tekijän puolesta. Ohjaajan pitää pystyä luottamaan työn tekijään, kuten myös tekijän ohjaajaan. Selitys voisi olla opinnäytetyöntekijän oman vastuun siirtämistä ohjaajalle.</p><p>Vakavilla seuraamuksilla uhkaaminen/pelottelu. Asia, joka voi kohdata esimerkiksi meitä professoreja, kun kerromme asiantuntemukseen perustuen <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255239-opinnaytteen-tarkastamisen-haasteita">julkisuuteen näkemyksiä, joista joku ärsyyntyy</a>. Tähän liittyy myös tulkinta <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/huhtasaari-gradukohusta-olen-harkinnut-asian-viemista-oikeuteen/6911030#gs.bB0U8OI">Hallinto-oikeuteen viennistä</a>: Hallinto-oikeudessa käsitellään viranomaispäätöksiä. Siinä tapauksessa, että tutkinta osoittaa uudet epäilyt perusteettomiksi niin kyllä aiheellistakin. Vaikkakin seuraamuksilla uhkaaminen on yksi käytetty, vaikka ikävä, halpamainen keino kiista-asioissa, jolla saada kriitikko vaikenemaan.</p><p>Onko tämä kirjoitus ajojahtia? Näkisin suosituksena sen pohtimiseen, miten mielikuviimme asioista yritetään vaikuttaa.</p><p><u><strong>LISÄYS 27.8.2018</strong></u> Tänään saatiin <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257062-laura-huhtasaaren-gradussa-vakavaa-vilppia-ja-plagiointia-tassa-yliopiston-tuomio">Jyväskylän yliopiston päätös ja tuomio</a> asiaan, samoin kuin siinä liitteenä oli tulos tarkemmasta tutkinnasta gradun sisällön suhteen. Tutkinnan mukaan mm. gradun loppupäätelmistä 80 % oli samankaltaista kuin aemmassa gradussa, siis plagiaattia.&nbsp;</p><p>Samassa yhteydessä saatiin uusin lisäys selityskokoelmaan: Huhtasaari selittää &quot;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257063-laura-huhtasaari-pyrin-noudattamaan-ohjeita-enka-tietoisesti-tehnyt-tahallista">pyrkineensä noudattamaan ohjeita eikä tietoisesti tahallaan tehnyt vilppiä</a>&quot;. Tällaisellahan voi selittää periaatteessa mitä vain. Siis jos vaikka jää kiinni ylinopeudesta, voisi selittää poliisille että pyrki noudattamaan nopeusrajoitusta eikä tahallaan ajanut liian lujaa. Sakko napsahtaa silti. Tai vaikka verotettavien tulojen pimittämistä puolustellessa veromätkyn esteeksi selitys ei kelpaa. Maisteritasoisen ihmisen ammattitaitoon voi edellyttää ymmärrystä siitä, mikä on kopiointia ja mikää omaa tuotosta. Kuten Jari Tervo totesi, jo koulussa opetettiin, ettei toisen vastauksia saa kopioida.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laura Huhtasaaren graduun liittyen on kuultu joukko selityksiä häneltä sekä hänen kannattajiltaan. Niitä on ruodittu varmaan blogeissa ja somessa, mutta tässä oma kokoelmani ja tulkintani selittelyn tarpeesta.

”Kaikki kopioivat / Kaikkien gradut pitäisi tutkia”. Tässä on argumentointivirhe ”kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden”. Loogisesti vastaavasti voitaisiin sanoa, että avioliitossa pettäminen on ihan ok koska kaikki pettävät. Samoin että pettämisen eliminoimiseksi pitäisi laittaa yksityisetsivät kaikkien avioparien perään selvittämään ketkä pettävät.

Suurpiirteisyys: On olemassa näytteitä siitä, että Huhtasaaren gradun kirjoitusasussa kopioitu toisen vastaavan tutkimuksen sanamuotoja niin, että on kysytty, että miten kaksi työtä on saatukin noin samaan muotoon. Ehkä kun on tarpeeksi suurpiirteinen niin punainen näyttää siniseltä tai kukko kanalta.

Kiire. Kiireellä voidaan selitellä kaikenlaista, mukaan lukien laiskuutta ja huolimattomuutta. Sama mitä tulee suurpiirteisyyteen.

Peilaaminen: On olemassa esimerkiksi siteerauksia siitä (ks. linkin tekstivertailut Simpsanen vs. Huhtasaari), että menetelmäkuvauksissa olisi muutettu sanamuotoja passiivista persoonamuotoon minä, toisen gradun tekstin perusteella. Viittaisi toisen työstä kopiointiin.

Poliittinen motiivi, ajojahti. Mitä merkitystä tutkintapyynnön tehneen motiiveilla on? Tähän vetoamisella tarkoitus voi olla hämärtää ja väheksyä faktojen merkitystä asiassa.

”Toimin ohjeiden mukaan”: Ei toiminut. Vastuun osalta ei voi vedota kuin armeijassa tai peruskoulussa. Gradun tekeminen ei etene ohjaajan käskytyksestä, vaikka hän antaa ideoita, neuvoja ja suosituksia. Kritiikkiäkin. Ohjaaja ei ole kuskin paikalla, ei tee työtä tekijän puolesta. Ohjaajan pitää pystyä luottamaan työn tekijään, kuten myös tekijän ohjaajaan. Selitys voisi olla opinnäytetyöntekijän oman vastuun siirtämistä ohjaajalle.

Vakavilla seuraamuksilla uhkaaminen/pelottelu. Asia, joka voi kohdata esimerkiksi meitä professoreja, kun kerromme asiantuntemukseen perustuen julkisuuteen näkemyksiä, joista joku ärsyyntyy. Tähän liittyy myös tulkinta Hallinto-oikeuteen viennistä: Hallinto-oikeudessa käsitellään viranomaispäätöksiä. Siinä tapauksessa, että tutkinta osoittaa uudet epäilyt perusteettomiksi niin kyllä aiheellistakin. Vaikkakin seuraamuksilla uhkaaminen on yksi käytetty, vaikka ikävä, halpamainen keino kiista-asioissa, jolla saada kriitikko vaikenemaan.

Onko tämä kirjoitus ajojahtia? Näkisin suosituksena sen pohtimiseen, miten mielikuviimme asioista yritetään vaikuttaa.

LISÄYS 27.8.2018 Tänään saatiin Jyväskylän yliopiston päätös ja tuomio asiaan, samoin kuin siinä liitteenä oli tulos tarkemmasta tutkinnasta gradun sisällön suhteen. Tutkinnan mukaan mm. gradun loppupäätelmistä 80 % oli samankaltaista kuin aemmassa gradussa, siis plagiaattia. 

Samassa yhteydessä saatiin uusin lisäys selityskokoelmaan: Huhtasaari selittää "pyrkineensä noudattamaan ohjeita eikä tietoisesti tahallaan tehnyt vilppiä". Tällaisellahan voi selittää periaatteessa mitä vain. Siis jos vaikka jää kiinni ylinopeudesta, voisi selittää poliisille että pyrki noudattamaan nopeusrajoitusta eikä tahallaan ajanut liian lujaa. Sakko napsahtaa silti. Tai vaikka verotettavien tulojen pimittämistä puolustellessa veromätkyn esteeksi selitys ei kelpaa. Maisteritasoisen ihmisen ammattitaitoon voi edellyttää ymmärrystä siitä, mikä on kopiointia ja mikää omaa tuotosta. Kuten Jari Tervo totesi, jo koulussa opetettiin, ettei toisen vastauksia saa kopioida.

]]>
50 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255387-selityskokoelma#comments Kotimaa Argumentointivirhe Laura Huhtasaari Pro Gradu-tutkielma Wed, 16 May 2018 13:54:48 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255387-selityskokoelma
Opinnäytteen tarkastamisen haasteita http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255239-opinnaytteen-tarkastamisen-haasteita <p>Viimeaikaisia kohuja on ollut Laura Huhtasaaren gradua kohtaan esitetyt uudet epäilykset, jonka mukaan gradun sisällöstä on ollut <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/09/ylen-selvitys-paljastaa-laura-huhtasaaren-gradussa-rajusti-luultua-enemman">30 % toisista tuotoksista kopioitua</a>, vailla viittauksia näihin kopioituihin teoksiin. Itsestäni ikävintä on, jos on totta että myös omin nimiin otettuja tutkimuslöydöksiä on myös kopioitu. (Twitter-nimimerkki &quot;Janette&quot; on juuri&nbsp;<a href="https://twitter.com/jiijanette/status/995400232396566529">julkaissut mahdollisia yhtäläisyyksiä</a>.) Kritisoida voidaan tietysti myös Jyväskylän yliopiston tarkastusprosessia, joka on toiminut puutteellisesti myös tässä uusintatarkastuksessa. Aivan kuten esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005677057.html">Matti Virtanen teki Pressiklubissa</a>.</p><p>Kun tässä on kuitenkin itse jokunen gradu, diplomityö, väitöskirja ja lisensiaattityökin tullut ohjattua ja esitarkastettua, niin tekee mieli kommentoida jonkinasteista harhaa siitä, mihin tarkastusprosessissa voidaan käytännössä pystyä. Tarkastajan on toki suotavaa tuntea alalla tehdyt muut tutkimukset ja arvioida työn arvoa myös niiden pohjalta, mutta täydellisyyteen ei inhimillisillä kyvyillä pysty kukaan. Vielä kun tilanne oli 2000-luvun alku, jolloin gradut olivat eri opinahjojen kirjastoissa, niin tarkastaja tuskin ulkoa kaikkia töitä muistaa, varsinkaan niiden sanamuotoja ja järjestyksiä. Nythän samanlaisuuksia sisältävä gradu löytyi ilmeisesti YLE:n toimittajan erityisen etsinnän tuloksena.</p><p>Sama koskee Jyväskylän yliopistossa tehtyä edellistä uudelleentarkastusprosessia (tulos noin 10 % plagioitua). En usko, että siinäkään oli haalittu kaikkia mahdollisia vastaavia graduja tausta-aineistoksi ja syynätty niistä tekstien samanlaisuuksia. Oli tutkittu ja vertailtu ne aineistot, mistä samanlaisuuksia oli jo löydetty. Nythän Jyväskylän yliopistosta aiotaan olla yhteydessä Svenska YLEen asiassa, mikäli se uudelleen tutkintaan menee. Esimerkiksi jos jätetään kantelu jostain asiasta, niin kantelijan käsittääkseni itse pitää osoittaa ongelmat tai virheet aineistossa, kuten muistan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7652772">prof. Puolimatkan avioliittolaki-lausunnon</a> <a href="https://etiikka.fi/wp-content/uploads/2015/03/rehtorin-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf">tieteellisen käytännön epäilyss</a>ä toimitun.</p><p>Omissa tarkastuksissa varsin tavallista on se, että opiskelija löytää jonkun tutkimusaiheeseensa liittyvän hyvän alan oppikirjan tai tiedeartikkelin ja ottaa sieltä pitkiä pätkiä lainauksia. Kun näin käy, huomautan asiasta joka kerta luonnosvaiheessa, siis että lainaukset pitää tehdä oman prosessoinnin ts. ajattelun kautta ja siellä pitää olla tieteellisen kirjallisuuden katsausta lukuisista eri lähteistä vedettynä yhteen.</p><p>Mutta suoraa sanasta sanaan plagiointia on tarkastajan henk. koht. mahdotonta käydä läpi, kun tutkimusmateriaalia julkaistaan ympäri maailmaa valtavat määrät. Plagiointia varten käytämme Turnitin-nimistä ohjelmaa. Tuollaisia ei ollut käytössä 2000-luvun alussa. Huolimatta olosuhteiden erilaisuudesta ja mikäli esitetyt uudet väitteet pitävät paikkansa, niiden perusteilla Huhtasaaren gradun ja tätä myötä tutkinnon voisi hylätä. Hänen omat selityksensä eivät muuta faktoja miksikään.</p><p>P.S. Mutta itse en toki tuomari asiassa voi olla&nbsp; samoin kuin ei asiaa pyörittävä someyleisö tai mediakaan.&nbsp; Kukaan meistä ei ole itse nähnyt kaikkea asiaan liittyvää aineistoa, vaan tehdään tulkintoja toisten väitteiden perusteella. Käsiteltäköön asia mahdollisimman objektiivisesti, juridisesti oikein, mikäli siihen mennään.</p> P.P.S. Kaleva-lehden jutun mukaan kerran hyväksytyn hylkäämiskynnys on korkea ja vaatii korkeimman hallinto-oikeuden päätäksen. Kommentti selvityksen tuloksen tulkinnasta on omani, ei edusta työnantajani kantaa.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeaikaisia kohuja on ollut Laura Huhtasaaren gradua kohtaan esitetyt uudet epäilykset, jonka mukaan gradun sisällöstä on ollut 30 % toisista tuotoksista kopioitua, vailla viittauksia näihin kopioituihin teoksiin. Itsestäni ikävintä on, jos on totta että myös omin nimiin otettuja tutkimuslöydöksiä on myös kopioitu. (Twitter-nimimerkki "Janette" on juuri julkaissut mahdollisia yhtäläisyyksiä.) Kritisoida voidaan tietysti myös Jyväskylän yliopiston tarkastusprosessia, joka on toiminut puutteellisesti myös tässä uusintatarkastuksessa. Aivan kuten esimerkiksi Matti Virtanen teki Pressiklubissa.

Kun tässä on kuitenkin itse jokunen gradu, diplomityö, väitöskirja ja lisensiaattityökin tullut ohjattua ja esitarkastettua, niin tekee mieli kommentoida jonkinasteista harhaa siitä, mihin tarkastusprosessissa voidaan käytännössä pystyä. Tarkastajan on toki suotavaa tuntea alalla tehdyt muut tutkimukset ja arvioida työn arvoa myös niiden pohjalta, mutta täydellisyyteen ei inhimillisillä kyvyillä pysty kukaan. Vielä kun tilanne oli 2000-luvun alku, jolloin gradut olivat eri opinahjojen kirjastoissa, niin tarkastaja tuskin ulkoa kaikkia töitä muistaa, varsinkaan niiden sanamuotoja ja järjestyksiä. Nythän samanlaisuuksia sisältävä gradu löytyi ilmeisesti YLE:n toimittajan erityisen etsinnän tuloksena.

Sama koskee Jyväskylän yliopistossa tehtyä edellistä uudelleentarkastusprosessia (tulos noin 10 % plagioitua). En usko, että siinäkään oli haalittu kaikkia mahdollisia vastaavia graduja tausta-aineistoksi ja syynätty niistä tekstien samanlaisuuksia. Oli tutkittu ja vertailtu ne aineistot, mistä samanlaisuuksia oli jo löydetty. Nythän Jyväskylän yliopistosta aiotaan olla yhteydessä Svenska YLEen asiassa, mikäli se uudelleen tutkintaan menee. Esimerkiksi jos jätetään kantelu jostain asiasta, niin kantelijan käsittääkseni itse pitää osoittaa ongelmat tai virheet aineistossa, kuten muistan prof. Puolimatkan avioliittolaki-lausunnon tieteellisen käytännön epäilyssä toimitun.

Omissa tarkastuksissa varsin tavallista on se, että opiskelija löytää jonkun tutkimusaiheeseensa liittyvän hyvän alan oppikirjan tai tiedeartikkelin ja ottaa sieltä pitkiä pätkiä lainauksia. Kun näin käy, huomautan asiasta joka kerta luonnosvaiheessa, siis että lainaukset pitää tehdä oman prosessoinnin ts. ajattelun kautta ja siellä pitää olla tieteellisen kirjallisuuden katsausta lukuisista eri lähteistä vedettynä yhteen.

Mutta suoraa sanasta sanaan plagiointia on tarkastajan henk. koht. mahdotonta käydä läpi, kun tutkimusmateriaalia julkaistaan ympäri maailmaa valtavat määrät. Plagiointia varten käytämme Turnitin-nimistä ohjelmaa. Tuollaisia ei ollut käytössä 2000-luvun alussa. Huolimatta olosuhteiden erilaisuudesta ja mikäli esitetyt uudet väitteet pitävät paikkansa, niiden perusteilla Huhtasaaren gradun ja tätä myötä tutkinnon voisi hylätä. Hänen omat selityksensä eivät muuta faktoja miksikään.

P.S. Mutta itse en toki tuomari asiassa voi olla  samoin kuin ei asiaa pyörittävä someyleisö tai mediakaan.  Kukaan meistä ei ole itse nähnyt kaikkea asiaan liittyvää aineistoa, vaan tehdään tulkintoja toisten väitteiden perusteella. Käsiteltäköön asia mahdollisimman objektiivisesti, juridisesti oikein, mikäli siihen mennään.

P.P.S. Kaleva-lehden jutun mukaan kerran hyväksytyn hylkäämiskynnys on korkea ja vaatii korkeimman hallinto-oikeuden päätäksen. Kommentti selvityksen tuloksen tulkinnasta on omani, ei edusta työnantajani kantaa. ]]>
103 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255239-opinnaytteen-tarkastamisen-haasteita#comments Laura Huhtasaari Plagiointi Pro Gradu-tutkielma Sun, 13 May 2018 07:26:51 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255239-opinnaytteen-tarkastamisen-haasteita
Konservatiivikristittyjen poliittinen voima http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254902-konservatiivikristittyjen-poliittinen-voima <p>Eduskunnassa äänestettiin juuri eutanasian sallimisesta tehdyn kansalaisaloitteen pohjalta ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10190973">tulos kääntyi eutanasialle kielteiseksi</a>. Kristillisdemokraattien Mika Niikko iloitsi tuloksesta <a href="http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254854-elama-voittaa">Puheenvuoron blogissaan</a>. Mikä minua asiassa vaivaa ja minkä Niikon kirjoituksestakin voi havaita, että <strong>uskonnolliset motiivit</strong> äänestyspäätökselle on&nbsp;<strong>perusteluissa jätetty tyystin pois</strong>. Vaikka lapsikin tietää, että se mitä &rdquo;raamattu sanoo&rdquo;, on keskeinen vaikutin. Siitäkin huolimatta, että muitakin perusteita eutanasian kieltämiselle voi löytyä.</p><p>Pohdintani aihe onkin uskonnollisin motiivein tehdyn politiikan voima ja nimenomaan konservatiivi- tai fundamentalistikristittyjen osalta. Juuri on uutisoitu huoli siitä, kuinka suomalaisten syntyvyys laskee. Näin ei kuitenkaan asia näytä olevan fundamentalistiuskonnollisten, kuten lestadiolaisten kohdalla. Vaan päinvastoin niissä perheissä pyrkimys suurperheisiin, korkeaan lasten lukumäärään on ollut olennaista, lapset kun ovat &rdquo;jumalan lahja&rdquo;. Samaan aikaan yhteiskunta on sekularisoitunut. Että jos ja kun nämä trendit pysyvät ja uskonnollisten perheiden lapset kouluttautuvat vaikutusvaltaisiin asemiin, mikä on heidän poliittinen voimansa päätöksenteossa?</p><p><a href="http://aitoavioliitto.fi/">Aito Avioliitto</a> ry (jäljempänä AA-liike) ei kuollutkaan siihen, kun syntyi äänestyspäätös Eduskunnassa avioliittolain muutoksesta. Muistan uutislähetyksistä tuon äänestyksen jälkeen, kuinka jotkut ilmeisen uskonnolliset haastateltavat olivat huolissaan siitä, miten jumala väärän päätöksen Suomen kansalle kostaa. Mitä tulta, tulikiveä, itkua ja hammasten kiristystä mahtaa olla luvassa.</p><p>Tekemisissään AA-liike on aina korostanut olevansa poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton. Tuota riippumattomuutta <a href="https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/701/aito_avioliitto_contra_mundum_-_ja_pikkuisen_contra_tiittanen/6507">kritisoitiiin jo avioliittolain muutoksesta keskusteltaessa</a>, uskonnollisten itsensä toimesta. AA-liikkeen kampanjat ja erityisesti niissä olevat perustelut ovat ontuvia ja ongelmallisia. Missiossaan &rdquo;Avioliiton ja lasten oikeuksien puolesta&rdquo; liike on laatinut kouluopetusta varten kampanjan ja esitteen, joka <a href="http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254237-sukupuoli-identiteetin-kyseenalaistaminen-tasa-arvolain-tarkoittamaa-syrjintaa">blogisti Mäenpää-Louekosken mukaan</a> &rdquo;rikkoo räikeästi tasa-arvolakia ja perustuslakia vastaan.&rdquo; Luin itse tuon esitteen ja siinä vedotaan esimerkiksi siihen, että kun henkilötunnusta määritettäessä laitetaan merkintä syntyneen lapsen sukupuolesta, tämän jälkeen asiasta ei olisi &rdquo;muutosoikeutta&rdquo;, vaikka miten henkilö kokisi myöhemmin olevansa toista sukupuolta. Helluntailainen professori Tapio Puolimatka vetoaa johonkin uusgnostilaiseen ihanteeseen, aivan kuin juuri kukaan kansalainen edes tietäisi, mitä tuollainen ajattelu edustaisi ja miten liittyy asiaan tai yhtään mihinkään.</p><p>Keskeinen perustelu kautta AA-liikkeen matkan on ollut myös lapsen oikeus biologisiin vanhempiin, niin kuin ei kellä tahansa elämää nähneellä olisi ymmärrystä siitä, että täyspäiseksi aikuiseksi voi kasvaa muullakin tavoin. Viimeksi utopian debunkkasi <a href="https://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2018/04/27/vanhemmuus-on-taysin-yliarvostettua/">Tuomas Enbuske blogissaan</a>, konkreettisilla esimerkeillä biologiseen vanhemmuuden ongelmista. Ehkäpä juuri fundamentalistis-uskonnollisten yhteisöjen kuplassa tuo biologinen vanhemmuus näyttäytyy aivan eri lailla kuin sekularisoituvassa yhteiskunnassamme, täten luoden harhan biologisen vanhemmuuden erinomaisuudesta.</p><p>Ei siis voi olla päätymättä lopputulokseen, että myös AA-liikkeen perustelut juontavat fundamentalistis-uskonnollisista käsityksistä. <strong>Mutta kun raamatun lauseet eivät puhuttele yleistä mielipidettä, niin pitää ideologisen ajattelun mahdollistamalla akrobatialla hakea näennäisesti järkeen vetoavia perusteita.</strong> Jos ei muuta, niin professorin auktoriteetilla. Puolimatkan jotkut aiemmat ajatukset on aateloitu <a href="http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-1-skeptikko.pdf">huuhaa-palkinnolla</a>.</p><p>Samaa uskonfundamentalismia on luettavissa hallituksen ministerinä toimivasta Timo Soinistakin. Blogeistaan voi säännöllisesti todeta, kuinka uskonnollinen vakaumus puhuu hänen suullaan. Esimerkiksi plokissaan <a href="http://timosoini.fi/2017/12/vastustan-kuoleman-kulttuuria/">&rdquo;Vastustan kuoleman kulttuuria&rdquo;</a> vetoaminen elämän puolella olemiseen tms. <strong>Tyypillisesti Soini tai Niikkokaan eivät käsittele sanaakaan eutanasian sallimisen perusteluja, vaan väistävät ne täysin. </strong>Mitäpä sitä syntisten mielipiteitä kuuntelemaan, kun helvettiin joutuvat kuitenkin? Laura Huhtasaaren evoluution kiistämisistä puhumattakaan. Pääministeri Sipiläkin uskonnolliseksi tiedetään, vaikka on tosin pitänyt tämän asian taustalla ainakin julkisesti.&nbsp;</p><p>Mitä tulee konservatiivikristittyjen intresseissä ja äänitorvena olevaan <a href="http://www.oikeamedia.com/">Oikeaan Mediaan</a>, olen siitä täsmälleen samaa mieltä kuin blogisti Petra Nyqvist, joka toteaa että ko. aviisin artikkelit ovat &rdquo;<a href="http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252251-paattajille-miten-taata-tyorauha-rotostelevien-valemedioden-silmatikuille?ref=poiminnat">puhdasta mielipidevaikuttamista jäljitellen uutismedian ilmiasua</a>&rdquo;. Kirjoittajilta, jotka antavat näytteitä suvaitsemattomuudestaan eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja ihmisryhmiä kohtaan.&nbsp;</p><p>Konservatiivikristityillä piireillä on myös vaikutusvallan lisäksi rahaa, eikä raha tule pelkästään kotimaisista lähteistä. Mäenpää-Louekoski on juuri kirjoittanut AA-liikkeen yhteyksistä <a href="http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254589-aito-avioliitto-ja-agenda-europe-verkosto">Agenda Europe-nimiseen verkostoon</a>. Muita esimerkkejä ovat vaikkapa <a href="https://www.areiopagi.fi/">Areiopagi</a>-niminen aviisi, joka amerikkalaisten uskontokonservatiivien rahoittamana pyrkii löytämään uskonnollisia yhteyksiä luonnontieteille. Vaikka, kuten itse kirjoitin, <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235776-luonnontiede-on-uskonnotonta">luonnontiede on uskonnotonta</a>. Tai <a href="https://luominen.fi/">Luominen</a>-lehti, joka samoin yrittää naamioida evoluutioteorian vastustajien teesejä tieteellisen uskottaviksi.&nbsp;</p><p>Luulisi sen jumalankin, sikäli kun siitä jotain kirkon jäsenenä opin, vaivaantuvan tällaisesta epärehellisyydestä uskonnollisten motiivien peittelyssä. Vaan kai konservatiivikristityt piirit sitten ajattelevat jotenkin, että tarkoitus pyhittää keinot, tavoittelussaan taivaasta maan päällä? Sellaisen totalitarismin tavoittelusta, joka ei suvaitse itsensä kanssa eri lailla ajattelevia. Että mikä sopii heille, täytyy sopia kaikille muillekin. Ja koska nämä poloiset syntiset eivät pelastuksensa päälle ymmärrä, täytyy käyttää manipulointia.</p><p>Toki lähetys- ja käännytystyön velvoite koskee myös luterilaista kirkkoa, vaikka se suhtautuukin monin tavoin liberaalimmin esiintuomiini asioihin. Siitä huolimatta näen tulevan arkkipiispan Tapio Luoman konservatiivien &quot;vastajytkynä&quot; liberaaleja ajatuksia esittäneelle Kari Mäkiselle. Luoman väitöskirjassa pyrittiin kummallisesti väittämään <a href="https://www.areiopagi.fi/2013/09/teologia-ja-luonnontiede-ovat-antaneet-toisilleen-paljon/">teologian ja luonnontieteen yhteyksiä filosofian keinoin</a>. Vaikken omalla kohta 30-vuotisella tutkijan urallani ole moisia yhteyksiä havainnut.</p><p>P.S. Tuore HS:n artikkeli puhuu <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005674806.html">vanhollislestadiolaisten yritystoiminnasta Pohjois-Suomessa</a> ja sen sisäpiirikytkennöistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa äänestettiin juuri eutanasian sallimisesta tehdyn kansalaisaloitteen pohjalta ja tulos kääntyi eutanasialle kielteiseksi. Kristillisdemokraattien Mika Niikko iloitsi tuloksesta Puheenvuoron blogissaan. Mikä minua asiassa vaivaa ja minkä Niikon kirjoituksestakin voi havaita, että uskonnolliset motiivit äänestyspäätökselle on perusteluissa jätetty tyystin pois. Vaikka lapsikin tietää, että se mitä ”raamattu sanoo”, on keskeinen vaikutin. Siitäkin huolimatta, että muitakin perusteita eutanasian kieltämiselle voi löytyä.

Pohdintani aihe onkin uskonnollisin motiivein tehdyn politiikan voima ja nimenomaan konservatiivi- tai fundamentalistikristittyjen osalta. Juuri on uutisoitu huoli siitä, kuinka suomalaisten syntyvyys laskee. Näin ei kuitenkaan asia näytä olevan fundamentalistiuskonnollisten, kuten lestadiolaisten kohdalla. Vaan päinvastoin niissä perheissä pyrkimys suurperheisiin, korkeaan lasten lukumäärään on ollut olennaista, lapset kun ovat ”jumalan lahja”. Samaan aikaan yhteiskunta on sekularisoitunut. Että jos ja kun nämä trendit pysyvät ja uskonnollisten perheiden lapset kouluttautuvat vaikutusvaltaisiin asemiin, mikä on heidän poliittinen voimansa päätöksenteossa?

Aito Avioliitto ry (jäljempänä AA-liike) ei kuollutkaan siihen, kun syntyi äänestyspäätös Eduskunnassa avioliittolain muutoksesta. Muistan uutislähetyksistä tuon äänestyksen jälkeen, kuinka jotkut ilmeisen uskonnolliset haastateltavat olivat huolissaan siitä, miten jumala väärän päätöksen Suomen kansalle kostaa. Mitä tulta, tulikiveä, itkua ja hammasten kiristystä mahtaa olla luvassa.

Tekemisissään AA-liike on aina korostanut olevansa poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton. Tuota riippumattomuutta kritisoitiiin jo avioliittolain muutoksesta keskusteltaessa, uskonnollisten itsensä toimesta. AA-liikkeen kampanjat ja erityisesti niissä olevat perustelut ovat ontuvia ja ongelmallisia. Missiossaan ”Avioliiton ja lasten oikeuksien puolesta” liike on laatinut kouluopetusta varten kampanjan ja esitteen, joka blogisti Mäenpää-Louekosken mukaan ”rikkoo räikeästi tasa-arvolakia ja perustuslakia vastaan.” Luin itse tuon esitteen ja siinä vedotaan esimerkiksi siihen, että kun henkilötunnusta määritettäessä laitetaan merkintä syntyneen lapsen sukupuolesta, tämän jälkeen asiasta ei olisi ”muutosoikeutta”, vaikka miten henkilö kokisi myöhemmin olevansa toista sukupuolta. Helluntailainen professori Tapio Puolimatka vetoaa johonkin uusgnostilaiseen ihanteeseen, aivan kuin juuri kukaan kansalainen edes tietäisi, mitä tuollainen ajattelu edustaisi ja miten liittyy asiaan tai yhtään mihinkään.

Keskeinen perustelu kautta AA-liikkeen matkan on ollut myös lapsen oikeus biologisiin vanhempiin, niin kuin ei kellä tahansa elämää nähneellä olisi ymmärrystä siitä, että täyspäiseksi aikuiseksi voi kasvaa muullakin tavoin. Viimeksi utopian debunkkasi Tuomas Enbuske blogissaan, konkreettisilla esimerkeillä biologiseen vanhemmuuden ongelmista. Ehkäpä juuri fundamentalistis-uskonnollisten yhteisöjen kuplassa tuo biologinen vanhemmuus näyttäytyy aivan eri lailla kuin sekularisoituvassa yhteiskunnassamme, täten luoden harhan biologisen vanhemmuuden erinomaisuudesta.

Ei siis voi olla päätymättä lopputulokseen, että myös AA-liikkeen perustelut juontavat fundamentalistis-uskonnollisista käsityksistä. Mutta kun raamatun lauseet eivät puhuttele yleistä mielipidettä, niin pitää ideologisen ajattelun mahdollistamalla akrobatialla hakea näennäisesti järkeen vetoavia perusteita. Jos ei muuta, niin professorin auktoriteetilla. Puolimatkan jotkut aiemmat ajatukset on aateloitu huuhaa-palkinnolla.

Samaa uskonfundamentalismia on luettavissa hallituksen ministerinä toimivasta Timo Soinistakin. Blogeistaan voi säännöllisesti todeta, kuinka uskonnollinen vakaumus puhuu hänen suullaan. Esimerkiksi plokissaan ”Vastustan kuoleman kulttuuria” vetoaminen elämän puolella olemiseen tms. Tyypillisesti Soini tai Niikkokaan eivät käsittele sanaakaan eutanasian sallimisen perusteluja, vaan väistävät ne täysin. Mitäpä sitä syntisten mielipiteitä kuuntelemaan, kun helvettiin joutuvat kuitenkin? Laura Huhtasaaren evoluution kiistämisistä puhumattakaan. Pääministeri Sipiläkin uskonnolliseksi tiedetään, vaikka on tosin pitänyt tämän asian taustalla ainakin julkisesti. 

Mitä tulee konservatiivikristittyjen intresseissä ja äänitorvena olevaan Oikeaan Mediaan, olen siitä täsmälleen samaa mieltä kuin blogisti Petra Nyqvist, joka toteaa että ko. aviisin artikkelit ovat ”puhdasta mielipidevaikuttamista jäljitellen uutismedian ilmiasua”. Kirjoittajilta, jotka antavat näytteitä suvaitsemattomuudestaan eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja ihmisryhmiä kohtaan. 

Konservatiivikristityillä piireillä on myös vaikutusvallan lisäksi rahaa, eikä raha tule pelkästään kotimaisista lähteistä. Mäenpää-Louekoski on juuri kirjoittanut AA-liikkeen yhteyksistä Agenda Europe-nimiseen verkostoon. Muita esimerkkejä ovat vaikkapa Areiopagi-niminen aviisi, joka amerikkalaisten uskontokonservatiivien rahoittamana pyrkii löytämään uskonnollisia yhteyksiä luonnontieteille. Vaikka, kuten itse kirjoitin, luonnontiede on uskonnotonta. Tai Luominen-lehti, joka samoin yrittää naamioida evoluutioteorian vastustajien teesejä tieteellisen uskottaviksi. 

Luulisi sen jumalankin, sikäli kun siitä jotain kirkon jäsenenä opin, vaivaantuvan tällaisesta epärehellisyydestä uskonnollisten motiivien peittelyssä. Vaan kai konservatiivikristityt piirit sitten ajattelevat jotenkin, että tarkoitus pyhittää keinot, tavoittelussaan taivaasta maan päällä? Sellaisen totalitarismin tavoittelusta, joka ei suvaitse itsensä kanssa eri lailla ajattelevia. Että mikä sopii heille, täytyy sopia kaikille muillekin. Ja koska nämä poloiset syntiset eivät pelastuksensa päälle ymmärrä, täytyy käyttää manipulointia.

Toki lähetys- ja käännytystyön velvoite koskee myös luterilaista kirkkoa, vaikka se suhtautuukin monin tavoin liberaalimmin esiintuomiini asioihin. Siitä huolimatta näen tulevan arkkipiispan Tapio Luoman konservatiivien "vastajytkynä" liberaaleja ajatuksia esittäneelle Kari Mäkiselle. Luoman väitöskirjassa pyrittiin kummallisesti väittämään teologian ja luonnontieteen yhteyksiä filosofian keinoin. Vaikken omalla kohta 30-vuotisella tutkijan urallani ole moisia yhteyksiä havainnut.

P.S. Tuore HS:n artikkeli puhuu vanhollislestadiolaisten yritystoiminnasta Pohjois-Suomessa ja sen sisäpiirikytkennöistä.

]]>
19 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254902-konservatiivikristittyjen-poliittinen-voima#comments Aito avioliitto ry Kristillisdemokraatit Oikea Media Uskonto ja politiikka Sun, 06 May 2018 05:48:27 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254902-konservatiivikristittyjen-poliittinen-voima
Puun käytön demonisointi jatkuu http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu <p>Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita. Olemme kuitenkin saaneet lukea mediasta otsikoita tyyliin<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-uskoo-bioenergiaan-suunniteltu-hakkuiden-lisays-lahes-puolittaisi-metsien-hiilinielun/?shared=945825-45381593-4"> &rdquo;puolittaisi metsien hiilinielun&rdquo;</a>.</p><p>Parhaiten metsien hiilinielu tietysti kasvaisikin, jos jättäisimme metsämme tyystin koskematta. Mutta maamme taloudenpito kyllä vaikeutuisi, sillä edelleen kovasti elämme metsästä. Vienti- ja verotulojen sekä työpaikkojen häviämisestä metsäteollisuudesta. No, kriitikot eivät halua kuitenkaan kaikkea pois, vaan jotenkin nykytilanteesta ei saisi enää kasvattaa? <a href="https://www.luke.fi/uutiset/kotimaisen-raakapuun-kaytto-oli-huippulukemissa-2016/">Nyt puiden hakkuu on</a> vuositasolla vajaa 60 milljoonaa kuutiota ja <a href="https://www.mtk.fi/metsa/puun_kaytto/fi_FI/puun_kaytto/">lisäykseksi on ajateltu</a> noin 15-25 miljoonaa. Joka olisi vielä yhteensä alle sen, mitä puuta kasvaa vuosittain (104 milj. kuutiota).</p><p>Olen itse kirjoittanut aiheesta aiemmin, mm. <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa">ihmettelemällä tiettyjen aviisien asettumista</a> poliittisesti tai ideologisesti asiassa. Olen myös debunkannut <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249027-nakevatko-red-ii-direktiivin-vastustajat-metsan-puilta">bioenergiaa vastustavien helppoja hokemia</a>, samoin tehnyt faktantarkistusta väitteestä, kuinka <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa">poltto tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä</a>.</p><p>Yksi puun käytön arvostelijoista on ollut &rdquo;Tarinoita tieteestä&rdquo;-auktoriteetilla Suomen kuvalehdessä kirjoittava Tiina Raevaara. <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.232531">Hannes Mäntyranta arvosteli hänen väitteitään</a>, toteamalla, että asiassa pitää ottaa huomioon muutakin, kuin tiettyjen biologien (BIOS-ryhmä) näkökohdat. Tämä on hänen pääpointtinsa, vaikka esittääkin asiansa Raevaaraa kohtaan hyökkäävään tyyliin. Facebookissa on suljettu ryhmä, jonka jäsenenä sain todistaa, kuinka Mäntyrantaa naureskeltiin valehtelijaksi<strong>,</strong> piiloagendansa tms. takia. Jossa keskustelin myös Raevaaran kanssa.</p><p><strong>En tunne Mäntyrannan toimintaa kuin parin blogin osalta, eikä ole tarkoitus yrittää legitimoida kaikkea mitä hän on viestinyt.</strong>&nbsp; Vaan mielestäni hänelläkin on pointteja, joita ei voi sivuuttaa vedoten &quot;valehteluun&quot;. Sikäli kun olen kritisoinut puun hakkuiden lisäykseen liittyviä tulkintoja aiemmissa blogeissa, en voi kiistää Raevaaran huolta kanssa siitä, että metsien biodiversiteetti laskee jos hakataan lisää puuta ihmisten tarpeisiin. Mikään teollinen käyttö ei vie tietenkään parempaan suuntaan, mutta miksi biodiversiteetti juuri näistä hakkuulisäyksistä merkittävästi romahtaisi? Mäntyrannan yksi pointti on juuri se, että ehkä Keravan näkövinkkelistä ei huomaa, kuinka puuta käytetään nyt jo merkittävästi, business as usual. Samoin Suomi on sitoutunut <a href="https://www.lastuja.fi/kestavammin-ja-monimuotoisemmin?">metsänkasvatuksessa kestäviin periaatteisiin</a> (myös&nbsp;<a href="https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/">esim. LUKE</a>). Tämä asia näyttää menevän kuuroille korville kriitikoille.</p><p>Olen Raevaaran kanssa samaa mieltä hänen arvostelustaan, että puusta tehdään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10173727?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">vain sellua, joka viedään kiinalaisille</a>. Totesin hänelle Facebook-keskustelussa, että korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ollaan herätty metsäteollisuudessa, mutta toki kovin myöhään. Tähän asti on vain kasvatettu sellutehtaiden laitoskokoja. Kyllä uusia biotuotteita kuitenkin vakavissaan kehitetään käytännössä kaikkien kemiallisen puunjalostuksen yritysten toimesta (linkki: <a href="https://www.smy.fi/metsabiotalouden-tulevaisuuskuvasto/">metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto</a>). Biotuotteet vain pitää kääntää bisnesmahdollisuudeksi, mutta niin se vain taitaa mennä teollisuudessa, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Teknologia- tai prosessiteollisuuden alueella kaari innovaatiosta tuotteeksi on olennaisesti pidempi kuin it-teollisuudessa. Jota ns. it-harhaa teknologian kehityksessä ja kaupallistumisessa <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240358-it-harha-teknologian-kehityksessa">olen kritisoinut erikseen</a>. .</p><p>On pyrittävä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin niin, että metsää voi jättää kasvamaan enemmän, muusta jätebiomassa-raaka-aineesta. Kestävämmästä suunnasta esimerkkinä voi ottaa Neste Oilin NExBTL-biodieselin, jota arvosteltiin palmuöljyn käytöstä (Greenpeace) mutta nyt osataan käyttää rasvoja ja kasvisöljyjätteitä siinäkin.</p><p>Voisi muistuttaa myös, että nykyiselläänkään puukuitu ei ole kertakäyttötuote edes selluna. Kuitua kierrätetään valtaosa ja kierrätyskuitua käytetään monissa tuotteissa kuten pakkauksissa, ainakin länsimaissa. Paperiin menevän kuidun menekki laskenee Kiinassakin.</p><p>Sitten ajatukseen &quot;<strong>se on se teollisuus joka saastuttaa</strong>&quot;.&nbsp;Millä sitten nykyiset puukuidusta tehtävät tuotteet sitten korvattaisiin? Jos pikkuhousun suojia tai terveyssiteitä ei saa tehdä sellusta, niin mistä ne pitäisi tehdä? Kankaisissa kestosuojissa&nbsp;on taatusti hygieniaongelmansa ja millä vaikka kiinalaisten sitten pitäisi peffansa pyyhkiä? Pitäisikö julkisten saunojen, kylpylöiden ja uimahallien pefletit korvata jollain muovisilla tai kankaisilla? Ravintoloiden ja ruokaloiden paperiset kertakäyttöpyyhkeet? Ei puun käyttö ole irti länsimaissa omaksutusta elämän laadusta, korkeasta elintasosta ja esim, hygieniavaatimuksista. Ehkä Mäntyrannan kritiikissä arvostellaan sitä, ettei ymmärretä oman kulutuksen merkitystä asiassa. Tai ei haluta ymmärtää.</p><p>Voidaan ihmetellä myös sitä, miksi puun kasvatus on nyt nostettu tikun nokkaan, sikäli kun metsän raivaaminen vaikkapa tupakkaviljelmille tai karjan kasvatukseen ei saa niin paljoa huomiota.</p><p>Nämä asiat liittyvät ns. kestävän kehityksen päätöksentekoon, jossa <a href="http://www.open.edu/openlearn/nature-environment/introducing-environmental-decision-making/content-section-2.4">on 3 eri näkökulmaa</a>, eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Jos ympäristöllinen jyrää toisten yli, se ei ole ongelmatonta. Esimerkkinä sosiaalisista voidaan mainita tuulivoimapuistojen rakennuspaikat tai Lapin tekojärvet uusiututuvan vesivoiman tarpeisiin. Voitaisiin ihmetellä sitä, miksi öljystä tehty muovi on niin halpaa, että se ajautuu meriin jätelautoiksi? Entä jos kaikki mitä siitä tehdään, korvattaisiin bioraaka-aineella? Yritykset ovat lähteneet kiertotalouden haasteisiin hakemaan uutta bisnestä. Voisiko muovin käyttöä rajoittaa veroilla tai maksuila, joka voisi avata uusiutuvista tehtäville tuotteille markkinoita.</p><p>Yhtenä pointtina somekeskustelussa tuotiin seikka, että puun hiilisisältö ts. tiheys olisi riippuvainen iästä ja siitä, miten puu on kasvatettu. Ja tämä taas nakertaisi metsänkasvattajien väitteitä. Tällaista seikkaa ei ainakaan puun energiakäytössä tunneta. Mikäli totta, asia olisi olennainen vaikkapa maakuntien CHP-laitoksissa. Olen itse laskenut varmaan satoja energialaitoksia taulukoista löytyvillä puun lähtötiedoilla, vailla suuria virheitä.</p><p>Mitä bioenergiaan tulee, kyse on myös siitä, millä tämä maa sähköistetään ja lämmitetään. Siitä samasta sähköstä millä biologit raporttejaan kirjoittavat. Myös liikenteen energiasta. Esim. ympäristöjärjestö WWF:n skenaarioon ei näytä kuuluvan muita vaihtoehtoja kuin aurinko, tuuli ja lämpöpumput sekä energian säästö. Niillä ei valtakunnallisesti pärjätä vielä vuosikymmeniin ja se on myös Akatemian <a href="https://el-tran.fi/">EL-TRAN-projektin</a>&nbsp;eksperttien arvioima ennuste. Jossa projektissa olen mukana. Puusta voidaan saada energiaa mutta samoilla tekniikoilla kemikaaleja, lääkkeitä tms. myöhemmin. Kun/jos uusiutuva sähköinfra joskus lyö läpi. Ydinenergia on tässä yksi vaihtoehto, vaikken sitä erityisesti lobbaa tai vastusta. Se voisi pelastaa myös Saksan Energiewenden, jossa auringolla ja tuulella viherpestään kivihiilen ja maakaasun polttoa.</p><p>Järjestämässämme Energiaseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2017 kysyin ministeri Tiilikaiselta runkopuun energiakäytön lisäyssuunnitelmista (<a href="http://tem.fi/documents/1410877/2628105/Energia-+ja+ilmastotiekartta+2050.pdf/1584025f-c5c7-456c-a912-aba0ee3e5052/Energia-+ja+ilmastotiekartta+2050.pdf.pdf">TEM ilmastotiekartat</a>). Tiilikainen totesi vain, että riippuu laitosten kannattavuudesta. Siltä näyttää, että biologien ja esim. Raevaaran argumentit on sivuutettu. Uskon, että biotaloutta sekä sellu- ja paperiteollisuutta kohtaan asetettu kritiikki ei vaikene, mutta tämä kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että uutta on lähdetty kehittämään, sen parjatun sellun sijasta. Haluaisimme taikka emme, uusien biotuotteiden markkinoille tuominen riippuu myös taloudellisesta kannattavuudesta. Ainakin niin kauan, kun pysymme markkinataloudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita. Olemme kuitenkin saaneet lukea mediasta otsikoita tyyliin ”puolittaisi metsien hiilinielun”.

Parhaiten metsien hiilinielu tietysti kasvaisikin, jos jättäisimme metsämme tyystin koskematta. Mutta maamme taloudenpito kyllä vaikeutuisi, sillä edelleen kovasti elämme metsästä. Vienti- ja verotulojen sekä työpaikkojen häviämisestä metsäteollisuudesta. No, kriitikot eivät halua kuitenkaan kaikkea pois, vaan jotenkin nykytilanteesta ei saisi enää kasvattaa? Nyt puiden hakkuu on vuositasolla vajaa 60 milljoonaa kuutiota ja lisäykseksi on ajateltu noin 15-25 miljoonaa. Joka olisi vielä yhteensä alle sen, mitä puuta kasvaa vuosittain (104 milj. kuutiota).

Olen itse kirjoittanut aiheesta aiemmin, mm. ihmettelemällä tiettyjen aviisien asettumista poliittisesti tai ideologisesti asiassa. Olen myös debunkannut bioenergiaa vastustavien helppoja hokemia, samoin tehnyt faktantarkistusta väitteestä, kuinka poltto tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.

Yksi puun käytön arvostelijoista on ollut ”Tarinoita tieteestä”-auktoriteetilla Suomen kuvalehdessä kirjoittava Tiina Raevaara. Hannes Mäntyranta arvosteli hänen väitteitään, toteamalla, että asiassa pitää ottaa huomioon muutakin, kuin tiettyjen biologien (BIOS-ryhmä) näkökohdat. Tämä on hänen pääpointtinsa, vaikka esittääkin asiansa Raevaaraa kohtaan hyökkäävään tyyliin. Facebookissa on suljettu ryhmä, jonka jäsenenä sain todistaa, kuinka Mäntyrantaa naureskeltiin valehtelijaksi, piiloagendansa tms. takia. Jossa keskustelin myös Raevaaran kanssa.

En tunne Mäntyrannan toimintaa kuin parin blogin osalta, eikä ole tarkoitus yrittää legitimoida kaikkea mitä hän on viestinyt.  Vaan mielestäni hänelläkin on pointteja, joita ei voi sivuuttaa vedoten "valehteluun". Sikäli kun olen kritisoinut puun hakkuiden lisäykseen liittyviä tulkintoja aiemmissa blogeissa, en voi kiistää Raevaaran huolta kanssa siitä, että metsien biodiversiteetti laskee jos hakataan lisää puuta ihmisten tarpeisiin. Mikään teollinen käyttö ei vie tietenkään parempaan suuntaan, mutta miksi biodiversiteetti juuri näistä hakkuulisäyksistä merkittävästi romahtaisi? Mäntyrannan yksi pointti on juuri se, että ehkä Keravan näkövinkkelistä ei huomaa, kuinka puuta käytetään nyt jo merkittävästi, business as usual. Samoin Suomi on sitoutunut metsänkasvatuksessa kestäviin periaatteisiin (myös esim. LUKE). Tämä asia näyttää menevän kuuroille korville kriitikoille.

Olen Raevaaran kanssa samaa mieltä hänen arvostelustaan, että puusta tehdään vain sellua, joka viedään kiinalaisille. Totesin hänelle Facebook-keskustelussa, että korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ollaan herätty metsäteollisuudessa, mutta toki kovin myöhään. Tähän asti on vain kasvatettu sellutehtaiden laitoskokoja. Kyllä uusia biotuotteita kuitenkin vakavissaan kehitetään käytännössä kaikkien kemiallisen puunjalostuksen yritysten toimesta (linkki: metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto). Biotuotteet vain pitää kääntää bisnesmahdollisuudeksi, mutta niin se vain taitaa mennä teollisuudessa, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Teknologia- tai prosessiteollisuuden alueella kaari innovaatiosta tuotteeksi on olennaisesti pidempi kuin it-teollisuudessa. Jota ns. it-harhaa teknologian kehityksessä ja kaupallistumisessa olen kritisoinut erikseen. .

On pyrittävä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin niin, että metsää voi jättää kasvamaan enemmän, muusta jätebiomassa-raaka-aineesta. Kestävämmästä suunnasta esimerkkinä voi ottaa Neste Oilin NExBTL-biodieselin, jota arvosteltiin palmuöljyn käytöstä (Greenpeace) mutta nyt osataan käyttää rasvoja ja kasvisöljyjätteitä siinäkin.

Voisi muistuttaa myös, että nykyiselläänkään puukuitu ei ole kertakäyttötuote edes selluna. Kuitua kierrätetään valtaosa ja kierrätyskuitua käytetään monissa tuotteissa kuten pakkauksissa, ainakin länsimaissa. Paperiin menevän kuidun menekki laskenee Kiinassakin.

Sitten ajatukseen "se on se teollisuus joka saastuttaa". Millä sitten nykyiset puukuidusta tehtävät tuotteet sitten korvattaisiin? Jos pikkuhousun suojia tai terveyssiteitä ei saa tehdä sellusta, niin mistä ne pitäisi tehdä? Kankaisissa kestosuojissa on taatusti hygieniaongelmansa ja millä vaikka kiinalaisten sitten pitäisi peffansa pyyhkiä? Pitäisikö julkisten saunojen, kylpylöiden ja uimahallien pefletit korvata jollain muovisilla tai kankaisilla? Ravintoloiden ja ruokaloiden paperiset kertakäyttöpyyhkeet? Ei puun käyttö ole irti länsimaissa omaksutusta elämän laadusta, korkeasta elintasosta ja esim, hygieniavaatimuksista. Ehkä Mäntyrannan kritiikissä arvostellaan sitä, ettei ymmärretä oman kulutuksen merkitystä asiassa. Tai ei haluta ymmärtää.

Voidaan ihmetellä myös sitä, miksi puun kasvatus on nyt nostettu tikun nokkaan, sikäli kun metsän raivaaminen vaikkapa tupakkaviljelmille tai karjan kasvatukseen ei saa niin paljoa huomiota.

Nämä asiat liittyvät ns. kestävän kehityksen päätöksentekoon, jossa on 3 eri näkökulmaa, eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Jos ympäristöllinen jyrää toisten yli, se ei ole ongelmatonta. Esimerkkinä sosiaalisista voidaan mainita tuulivoimapuistojen rakennuspaikat tai Lapin tekojärvet uusiututuvan vesivoiman tarpeisiin. Voitaisiin ihmetellä sitä, miksi öljystä tehty muovi on niin halpaa, että se ajautuu meriin jätelautoiksi? Entä jos kaikki mitä siitä tehdään, korvattaisiin bioraaka-aineella? Yritykset ovat lähteneet kiertotalouden haasteisiin hakemaan uutta bisnestä. Voisiko muovin käyttöä rajoittaa veroilla tai maksuila, joka voisi avata uusiutuvista tehtäville tuotteille markkinoita.

Yhtenä pointtina somekeskustelussa tuotiin seikka, että puun hiilisisältö ts. tiheys olisi riippuvainen iästä ja siitä, miten puu on kasvatettu. Ja tämä taas nakertaisi metsänkasvattajien väitteitä. Tällaista seikkaa ei ainakaan puun energiakäytössä tunneta. Mikäli totta, asia olisi olennainen vaikkapa maakuntien CHP-laitoksissa. Olen itse laskenut varmaan satoja energialaitoksia taulukoista löytyvillä puun lähtötiedoilla, vailla suuria virheitä.

Mitä bioenergiaan tulee, kyse on myös siitä, millä tämä maa sähköistetään ja lämmitetään. Siitä samasta sähköstä millä biologit raporttejaan kirjoittavat. Myös liikenteen energiasta. Esim. ympäristöjärjestö WWF:n skenaarioon ei näytä kuuluvan muita vaihtoehtoja kuin aurinko, tuuli ja lämpöpumput sekä energian säästö. Niillä ei valtakunnallisesti pärjätä vielä vuosikymmeniin ja se on myös Akatemian EL-TRAN-projektin eksperttien arvioima ennuste. Jossa projektissa olen mukana. Puusta voidaan saada energiaa mutta samoilla tekniikoilla kemikaaleja, lääkkeitä tms. myöhemmin. Kun/jos uusiutuva sähköinfra joskus lyö läpi. Ydinenergia on tässä yksi vaihtoehto, vaikken sitä erityisesti lobbaa tai vastusta. Se voisi pelastaa myös Saksan Energiewenden, jossa auringolla ja tuulella viherpestään kivihiilen ja maakaasun polttoa.

Järjestämässämme Energiaseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2017 kysyin ministeri Tiilikaiselta runkopuun energiakäytön lisäyssuunnitelmista (TEM ilmastotiekartat). Tiilikainen totesi vain, että riippuu laitosten kannattavuudesta. Siltä näyttää, että biologien ja esim. Raevaaran argumentit on sivuutettu. Uskon, että biotaloutta sekä sellu- ja paperiteollisuutta kohtaan asetettu kritiikki ei vaikene, mutta tämä kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että uutta on lähdetty kehittämään, sen parjatun sellun sijasta. Haluaisimme taikka emme, uusien biotuotteiden markkinoille tuominen riippuu myös taloudellisesta kannattavuudesta. Ainakin niin kauan, kun pysymme markkinataloudessa.

]]>
12 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu#comments Bioenergia Hiilineutraali Metsien lisähakkuut Sellu Sat, 28 Apr 2018 09:00:46 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu
Juuri hoidettu vai juurihoidettu? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254049-juuri-hoidettu-vai-juurihoidettu <p>Hampaiden kanssa on ollut harmia viime vuosina. Kun on korjauttamassa käynyt, niin on aiemmin tottunut siihen, että homma on kerrasta selvä. Näin ei enää ikävä kyllä näytä olevan.</p><p>Pääsiäisen leppoisan vapaa-ajan piti laskeutua kun huomasin murukeksiä mutustellessa, että osa siitä meni hampaaseen ilmestyneeseen rakoon ja sitä kautta vastinhampaan purenta kolisi kiinni. Eipä siitä mennyt tuntiakaan, kun hampaasta lähti kolmasosa irti. Auki ammottava kolo kielellä tunnustellessa, vaikka kuinka syvälle. Kiroilua pahemmin kuin kolme turkkilaista merimiestä.</p><p>No, tuli ajatus että nyt kun bakteerit mässäävät tietään esteettä kohden hampaan juurta, niin pitää päästä lääkäriin ASAP. Eipä yksityisellekään pääse pyhänä Tampereen seudulla! Paitsi Attendolle sunnuntaina, joka aika sekin sitten lykkäytyi pääsiäismaanantaille.</p><p>Hyviä uutisia kuitenkin, ettei hammas kuoliossa jo ollut vaan päälle laitettiin normaali paikka. Hammaslääkäri totesi, että tilanne on fifty-fifty että asettuuko sillä vai meneekö <a href="https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-hoitotoimenpiteet/juurihoito#.WthEeIhuaUk">juurihoitoon</a>. Lohduttava jos ei rohkaiseva oli lääkärin arvio siitä, että oli hyvä, että aikoinaan paikattu hammas lohkesi, sillä ilman sitä olisi reikä päässyt varmasti juureen.</p><p>Lääkäreissä käyntiin liittyvässä säätämisessä ja odotushuoneissa istumisessa tulee mieleen myös <strong>palvelujen saatavuus</strong> ja <strong>hinta</strong>. Juuri luin <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/lahes-5000-odottaa-paasya-kiireettomaan-hammashoitoon-tampereella-kasvaneiden-jonojen-taustalla-kela-korvauksen-leikkaaminen-200859476/">Aamulehdestä</a> että julkisten palvelujen varassa saa tottua jopa kuukausien jonotusaikoihin sekä pelkkä ajanvaraus on tuskaa. Noitten varassa olisin varmaan paria hammasta köyhempi. Eipä silti, mitä erikoistuneempi lääkäri, sitä tunnollisemmin hän näyttää kaikki lomansa ja pyhänsä viettävän yksityiselläkin. &nbsp;Hinnan suhteen en lakkaa ihmettelemästä sitä, miksi puudutuksesta pitää veloittaa erikseen kymmeniä euroja, kun toimenpide on pari piikillistä ikeneen? Sitä enemmän röntgenkuvista erikseen maksamisesta, jopa sata euroa. Luulisi, että erityisaparaattien ostohinta on kuoletettu ajat sitten. Epäilen jonkinlaista <strong>hintakartellia</strong>. JA ennen kaikkea, miksi hoitoa ei saa iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin!? Toivottavasti <strong>soteuudistus</strong> tuo jotain parannusta näihin?</p><p>Merkkiuskollisena Oral-nimiseen lafkaan kerkesin kantaa ainakin viisi tonnia, kunnes maksuerimielisyyksien takia vaihdoin. Saamani pahoittelut lienee leivottu hinnastoihin kun niistä ei erikseen laskutettu. Jos saisin itse euron jokaisesta palvelun virheeseen liittyvästä pahoittelusta, olisin varsin varakas. Sloganiaan myötäilläkseni: Maksa heti - hymyile myöhemmin. (Päivitys: Oral hyvitti minulle langenneet lisäkustannukset heidän virheestään joten fiilikset vähän positiivisemmat nyt).</p><p>Takaisin hampaan tarinaan. Paikkauksen jälkeen jomotusta oli säännöllisen epäsäännöllisesti päiväkausia, ja olin jo varaamassa uutta aikaa. Kunnes se sitten asettui runsaan viikon ajaksi. Luin, että paikattu hammas voi oireilla, koska muovipaikka kutistuu hieman. No - puhdistelin hampaan välejä ja huomasin, että paikka nousee paikoiltaan. Runsaan kiroilun kera hammaslääkärin varausta jälleen.</p><p>Sainpa sitten uuden paikan tilalle takuuseen. Lääkärin työskennellessä en ottanut puudutusta, mutta huomasin, että juuri kyllä kipunoi. Eli hengissä hammas edelleen. Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin.</p><p>Epävarman puolelle taistelu menee sen suhteen, että pärjätäänkö tälläkään vai meneekö juurihoitoon kuitenkin jonkun ajan päästä. Kokemukset on pelottavat sen suhteen, että ensimmäinen juurihoidettu hammas kauan sitten halkesi sitten kuitenkin ja jouduttiin poistamaan kokonaan.</p><p>Hammasimplantti poistetun tilalle maksaa sen kolme tonnia, tiedän kun yhden olen laitattanut. Se toimii erinomaisesti, on kuin oma hammas. Attendolla ehdottelivat keraamipaikkaa, siis jos nykyinen muovipaikka irtoaa jälleen ja hampaasta vielä on joksikin. Voin kyllä harkita sitä vaikka hinta nouseekin - mielenrauhalla on oma hintalappunsa. Nimittäin olen antanut itselleni kertoa, että paikattujen hampaiden uudelleen paikkaaminen on epävarmaa hommaa tuloksen pysyvyyden suhteen.</p><p>No, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ei voi syyttää kalliita hammaslääkäreitä ennakoivan huollon puutteellisuudesta. Jokohan sitä oppisi sähköhammasharjan käytön sekä harjaamaan kaluston kaksi kertaa päivässä. Hammastikku ei kuulemma riitä välien putsaukseen, vaan lankaa sekä hampaanväliharjoja. Nytpä on nuo kaikki tullut hankittua ja vielä kun menisi käyttörutiiniksi. Säästänee runsaasti rahaa ja tarpeetonta kiroilua vaikkapa lepopäivinä.</p><p>Jatkettu 2.6.: Kyllähän se muovipaikka irtosi uudestaan. Juuri kun olin lähdössä ulkomaan matkalle. Varasin lääkäriajan reissun jälkeen. Uudelleen irronnut paikka poistettiin ja sovimme, että siihen laitetaan keraamipaikka tilalle. Hammaslääkäri kuvasi hampaan ja totesi, että se on aivan mahdollista tehdä, eli että hammas on hengissä.&nbsp;</p><p>Siihen piti varata aika erikseen parin viikon päähän. Väliaikainen paikka toimi erinomaisesti ja hammas ei enää kipuillut ollenkaan. Sitten paikalle laitettiin keraaminen. Homma kesti puolitoista tuntia. Aukosta otettiin tarkka kuva ja siihen tehtiin tuo keraaminen valos. Sitä jouduttiin hiomaan aika pitkään jotta purenta oli ok.&nbsp;</p><p>Mikä parasta, lääkäri oli reilu ja antoi alennuksena nuo edelliset epäonnistuneet paikkaukset. TAi sen ensimmäisimmän, seuraavista ei veloitettu mitään.</p><p>Keraamipaikalle tuli hintaa minun tapauksessa 600 euroa, joka on 3-4 kertaa tavallisen paikkauksen hinta. Siitä vähennettiin epäonnistunut muovipaikkaus. Olisiko 2 kk piina ohi. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Onni onnettomuudessa on se, että hampaan juuri on pysynyt hengissä eli korjauskelpoisena koko ajan.&nbsp;</p><p>Jatkettu: nyt elokuussa keraamihammas on kuin oma hammas, näyttää pysyvän lujasti. Kiitokset Attendon lääkärille siitä. Tosin aluksi naapurihampaat viikon-pari näyttivät protestoivan uutta tulokasta mutta asettui.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hampaiden kanssa on ollut harmia viime vuosina. Kun on korjauttamassa käynyt, niin on aiemmin tottunut siihen, että homma on kerrasta selvä. Näin ei enää ikävä kyllä näytä olevan.

Pääsiäisen leppoisan vapaa-ajan piti laskeutua kun huomasin murukeksiä mutustellessa, että osa siitä meni hampaaseen ilmestyneeseen rakoon ja sitä kautta vastinhampaan purenta kolisi kiinni. Eipä siitä mennyt tuntiakaan, kun hampaasta lähti kolmasosa irti. Auki ammottava kolo kielellä tunnustellessa, vaikka kuinka syvälle. Kiroilua pahemmin kuin kolme turkkilaista merimiestä.

No, tuli ajatus että nyt kun bakteerit mässäävät tietään esteettä kohden hampaan juurta, niin pitää päästä lääkäriin ASAP. Eipä yksityisellekään pääse pyhänä Tampereen seudulla! Paitsi Attendolle sunnuntaina, joka aika sekin sitten lykkäytyi pääsiäismaanantaille.

Hyviä uutisia kuitenkin, ettei hammas kuoliossa jo ollut vaan päälle laitettiin normaali paikka. Hammaslääkäri totesi, että tilanne on fifty-fifty että asettuuko sillä vai meneekö juurihoitoon. Lohduttava jos ei rohkaiseva oli lääkärin arvio siitä, että oli hyvä, että aikoinaan paikattu hammas lohkesi, sillä ilman sitä olisi reikä päässyt varmasti juureen.

Lääkäreissä käyntiin liittyvässä säätämisessä ja odotushuoneissa istumisessa tulee mieleen myös palvelujen saatavuus ja hinta. Juuri luin Aamulehdestä että julkisten palvelujen varassa saa tottua jopa kuukausien jonotusaikoihin sekä pelkkä ajanvaraus on tuskaa. Noitten varassa olisin varmaan paria hammasta köyhempi. Eipä silti, mitä erikoistuneempi lääkäri, sitä tunnollisemmin hän näyttää kaikki lomansa ja pyhänsä viettävän yksityiselläkin.  Hinnan suhteen en lakkaa ihmettelemästä sitä, miksi puudutuksesta pitää veloittaa erikseen kymmeniä euroja, kun toimenpide on pari piikillistä ikeneen? Sitä enemmän röntgenkuvista erikseen maksamisesta, jopa sata euroa. Luulisi, että erityisaparaattien ostohinta on kuoletettu ajat sitten. Epäilen jonkinlaista hintakartellia. JA ennen kaikkea, miksi hoitoa ei saa iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin!? Toivottavasti soteuudistus tuo jotain parannusta näihin?

Merkkiuskollisena Oral-nimiseen lafkaan kerkesin kantaa ainakin viisi tonnia, kunnes maksuerimielisyyksien takia vaihdoin. Saamani pahoittelut lienee leivottu hinnastoihin kun niistä ei erikseen laskutettu. Jos saisin itse euron jokaisesta palvelun virheeseen liittyvästä pahoittelusta, olisin varsin varakas. Sloganiaan myötäilläkseni: Maksa heti - hymyile myöhemmin. (Päivitys: Oral hyvitti minulle langenneet lisäkustannukset heidän virheestään joten fiilikset vähän positiivisemmat nyt).

Takaisin hampaan tarinaan. Paikkauksen jälkeen jomotusta oli säännöllisen epäsäännöllisesti päiväkausia, ja olin jo varaamassa uutta aikaa. Kunnes se sitten asettui runsaan viikon ajaksi. Luin, että paikattu hammas voi oireilla, koska muovipaikka kutistuu hieman. No - puhdistelin hampaan välejä ja huomasin, että paikka nousee paikoiltaan. Runsaan kiroilun kera hammaslääkärin varausta jälleen.

Sainpa sitten uuden paikan tilalle takuuseen. Lääkärin työskennellessä en ottanut puudutusta, mutta huomasin, että juuri kyllä kipunoi. Eli hengissä hammas edelleen. Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin.

Epävarman puolelle taistelu menee sen suhteen, että pärjätäänkö tälläkään vai meneekö juurihoitoon kuitenkin jonkun ajan päästä. Kokemukset on pelottavat sen suhteen, että ensimmäinen juurihoidettu hammas kauan sitten halkesi sitten kuitenkin ja jouduttiin poistamaan kokonaan.

Hammasimplantti poistetun tilalle maksaa sen kolme tonnia, tiedän kun yhden olen laitattanut. Se toimii erinomaisesti, on kuin oma hammas. Attendolla ehdottelivat keraamipaikkaa, siis jos nykyinen muovipaikka irtoaa jälleen ja hampaasta vielä on joksikin. Voin kyllä harkita sitä vaikka hinta nouseekin - mielenrauhalla on oma hintalappunsa. Nimittäin olen antanut itselleni kertoa, että paikattujen hampaiden uudelleen paikkaaminen on epävarmaa hommaa tuloksen pysyvyyden suhteen.

No, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ei voi syyttää kalliita hammaslääkäreitä ennakoivan huollon puutteellisuudesta. Jokohan sitä oppisi sähköhammasharjan käytön sekä harjaamaan kaluston kaksi kertaa päivässä. Hammastikku ei kuulemma riitä välien putsaukseen, vaan lankaa sekä hampaanväliharjoja. Nytpä on nuo kaikki tullut hankittua ja vielä kun menisi käyttörutiiniksi. Säästänee runsaasti rahaa ja tarpeetonta kiroilua vaikkapa lepopäivinä.

Jatkettu 2.6.: Kyllähän se muovipaikka irtosi uudestaan. Juuri kun olin lähdössä ulkomaan matkalle. Varasin lääkäriajan reissun jälkeen. Uudelleen irronnut paikka poistettiin ja sovimme, että siihen laitetaan keraamipaikka tilalle. Hammaslääkäri kuvasi hampaan ja totesi, että se on aivan mahdollista tehdä, eli että hammas on hengissä. 

Siihen piti varata aika erikseen parin viikon päähän. Väliaikainen paikka toimi erinomaisesti ja hammas ei enää kipuillut ollenkaan. Sitten paikalle laitettiin keraaminen. Homma kesti puolitoista tuntia. Aukosta otettiin tarkka kuva ja siihen tehtiin tuo keraaminen valos. Sitä jouduttiin hiomaan aika pitkään jotta purenta oli ok. 

Mikä parasta, lääkäri oli reilu ja antoi alennuksena nuo edelliset epäonnistuneet paikkaukset. TAi sen ensimmäisimmän, seuraavista ei veloitettu mitään.

Keraamipaikalle tuli hintaa minun tapauksessa 600 euroa, joka on 3-4 kertaa tavallisen paikkauksen hinta. Siitä vähennettiin epäonnistunut muovipaikkaus. Olisiko 2 kk piina ohi. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Onni onnettomuudessa on se, että hampaan juuri on pysynyt hengissä eli korjauskelpoisena koko ajan. 

Jatkettu: nyt elokuussa keraamihammas on kuin oma hammas, näyttää pysyvän lujasti. Kiitokset Attendon lääkärille siitä. Tosin aluksi naapurihampaat viikon-pari näyttivät protestoivan uutta tulokasta mutta asettui.

]]>
11 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254049-juuri-hoidettu-vai-juurihoidettu#comments Hammashuolto Hinnoittelu Julkisen terveydenhuollon palvelut Kuntauudistus ja sote Thu, 19 Apr 2018 08:48:47 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254049-juuri-hoidettu-vai-juurihoidettu
Faktantarkistus: Väite: "Poltto tappaa miljoonia vuodessa" http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa <p>Otsikon väite kuuluu polttamisen kritisoijien tavallisimpiin ja keskeisimpiin argumentteihin. Jokainen vältettävissä oleva ihmiskuolema on luonnollisesti turha, sekä maamme ja maailmamme on saatava lämmitettyä ja sähköistettyä sekä liikenne pyöritettyä keinoilla, joilla terveyshaittojen välttäminen onnistuu.</p><p>Riippuu kuitenkin siitä, miten ja missä olosuhteissa esimerkiksi kivihiiltä tai biomassaa poltetaan energiaksi. Samoin minkä tyyppisistä vahingoista päästöjen vaikutuksessa on oikeastaan kyse. <strong>Palamistapahtumaan päästöihin voi vaikuttaa olennaisesti sekä polton tehokkaalla hallinnalla, että tehokkaalla pako- tai savukaasujen puhdistuksella.</strong></p><p><a href="https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Jarjestojen-uusi-tutkimus--kivihiilen-tupruttelu-sairastuttaa-ihmisia-naapurimaissa-2808.a">WWF:n paljon siteeraatun tutkimuksen mukaan</a> &rdquo;kivihiilen polttaminen aiheutti Euroopassa vuonna 2013 yli 22 900 ennenaikaista kuolemaa, kymmeniätuhansia sydänsairauksia ja keuhkoputkentulehduksia. Terveydenhuollolle näistä aiheutui arviolta 62,3 miljardin euron lasku&rdquo;.</p><p><a href="https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet">THL:n sivuilta löytyvän tiedon mukaan</a> &rdquo;voimakas pitkäaikainen altistuminen saattaa&nbsp; lyhentää kroonisia sydän- ja verisuonitauteja tai hengityselinsairauksia sairastavien elinikää jopa yli 10 vuodella. Suomessa tapahtuvan pitkäaikaisen altistumisen pienhiukkasille on arvioitu aiheuttavan noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.&rdquo;</p><p>Eli <strong>ennenaikaisia</strong> kuolemia: <strong>voimakas pitkäaikainen altistuminen</strong> ennestään jo jollain tapaa sairastavien <strong>eliniässä keskimäärin 2-5 vuodella</strong>. Ei siten, että kyseessä olisi sinappikaasun tapainen vaikutus - että polttolaitosten lähellä ihmisiä kaatuisi kadulle kuolleena maahan. Ei perusterveitä ihmisiä.&nbsp;Ja kun sanotaan &quot;saattaa lyhentää&quot; niin kuinka voidaan tarkasti määrittää, että juuri se pienhiukkasaltistus oli nyt ratkaiseva tekijä. Ja edelleen, mikä sen osuus hoitokuluista.</p><p>THL kertoo myös, että &rdquo;liikenne ja puun pienpoltto ovat kaupungeissa ja taajamissa suurimmat ilmansaasteiden lähteet&rdquo;. Puun pienpoltto esimerkiksi puulämmitteisten omakotitalojen takoissa. Tottavie voi omalla nenällään ohi kulkiessaan haistaa sen, kun omakotitalon takan sytyttäminen tapahtuu. Samoin kesämökin puulämmitteisen kiukaan savu voi olla mustanpuhuvaa, kun kamina täytetään tuoreella kostealla puulla täyteen ja sytytetään.</p><p><strong>Eli liikenne ja puun pienpoltto kun halutaan suuri teho nopeasti.</strong> Pienpolttoa tapahtuu myös kehittyvissä maissa, joissa kerätään puuta poltettavaksi ruoan lämmitykseen. <strong>Poltto tapahtuu varsin epätäydellisesti ja tehottomasti</strong>.</p><p><strong>Isoissa kiinteän polttoaineen voimalaitoksissa</strong>&nbsp;Suomen maaseutukeskuksissa ja kaupungeissa on yleensä <strong>tehokkaat sähkösuodattimet</strong>, joiden avulla hiukkaspäästöt saadaan kuriin, myös niissä pienimmissä vaarallisissa kooltaan alle 5 &micro;m hiukkasissa, jotka menevät keuhkoihin helpoiten ja syvimmälle. Oman yliopistoni aerosolifysiikan tutkijat ovat käyneet mittaamassa Helsingin kivihiililaitosten savukaasuja ja ne varsin puhtaaksi todenneet.</p><p>Esimerkiksi Saksan Energiewendeä on ylistetty siitä, että sähköntuotannosta aina vain isompi osa tehdään aurinko- ja tuulienergian avulla. Kuitenkin, mitä enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa lisätään, sitä enemmän joudutaan sähköntuotantoa kompensoimaan muilla keinoilla. Näiden ollen kivihiilen ja maakaasun poltto ei ainakaan vähene vaan todennäköisesti kasvaa ja hiilidioksidipäästöt samalla, kuten <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240084-lisahakkuiden-esto-sopii-hiilta-kayttaville-eu-maille">kirjoitin toisessa blogissa</a>.</p><p>ELI: <strong>Otsikon väite ei ole suoranaisesti väärässä, mutta sen harhaanjohtavalla muotoilulla (ts. pelottelulla) voidaan mielipidevaikuttamisen tehoa säädellä merkittävästi. </strong>Ja polton hallinnalla sekä suodatuksella voidaan haittoihin vaikuttaa.&nbsp;</p><p>Argumentoinnin muotoilu <strong>vetoaa myös siihen yleiseen harhaan, että riittää, että saastuttava teollisuus hoitaa tonttinsa</strong>. Eli omia kulutustottumuksia ei tarvitse muuttaa. Kriitikot voisivat myydä polttomoottoriautonsa ja siirtyä julkisiin, noin ensi töikseen? Ja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231147-st1-pomo-tylytti-liikemiesten-sahkoautoja-juhlaseminaarissa-ostakaa-mieluummin">kuten Mika Anttonen totesi</a>, niin sähköauton hankkijat voisivat ostaa paljon halvemman polttomoottoriauton ja sijoittaa säästyvät rahat Naisten Pankille mikrolainoiksi, kehittyvien maiden naisten elintason ja hyvinvoinnin parantamiseen. Sillä ollen kertaluokkia suurempi ympäristövaikutus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikon väite kuuluu polttamisen kritisoijien tavallisimpiin ja keskeisimpiin argumentteihin. Jokainen vältettävissä oleva ihmiskuolema on luonnollisesti turha, sekä maamme ja maailmamme on saatava lämmitettyä ja sähköistettyä sekä liikenne pyöritettyä keinoilla, joilla terveyshaittojen välttäminen onnistuu.

Riippuu kuitenkin siitä, miten ja missä olosuhteissa esimerkiksi kivihiiltä tai biomassaa poltetaan energiaksi. Samoin minkä tyyppisistä vahingoista päästöjen vaikutuksessa on oikeastaan kyse. Palamistapahtumaan päästöihin voi vaikuttaa olennaisesti sekä polton tehokkaalla hallinnalla, että tehokkaalla pako- tai savukaasujen puhdistuksella.

WWF:n paljon siteeraatun tutkimuksen mukaan ”kivihiilen polttaminen aiheutti Euroopassa vuonna 2013 yli 22 900 ennenaikaista kuolemaa, kymmeniätuhansia sydänsairauksia ja keuhkoputkentulehduksia. Terveydenhuollolle näistä aiheutui arviolta 62,3 miljardin euron lasku”.

THL:n sivuilta löytyvän tiedon mukaan ”voimakas pitkäaikainen altistuminen saattaa  lyhentää kroonisia sydän- ja verisuonitauteja tai hengityselinsairauksia sairastavien elinikää jopa yli 10 vuodella. Suomessa tapahtuvan pitkäaikaisen altistumisen pienhiukkasille on arvioitu aiheuttavan noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.”

Eli ennenaikaisia kuolemia: voimakas pitkäaikainen altistuminen ennestään jo jollain tapaa sairastavien eliniässä keskimäärin 2-5 vuodella. Ei siten, että kyseessä olisi sinappikaasun tapainen vaikutus - että polttolaitosten lähellä ihmisiä kaatuisi kadulle kuolleena maahan. Ei perusterveitä ihmisiä. Ja kun sanotaan "saattaa lyhentää" niin kuinka voidaan tarkasti määrittää, että juuri se pienhiukkasaltistus oli nyt ratkaiseva tekijä. Ja edelleen, mikä sen osuus hoitokuluista.

THL kertoo myös, että ”liikenne ja puun pienpoltto ovat kaupungeissa ja taajamissa suurimmat ilmansaasteiden lähteet”. Puun pienpoltto esimerkiksi puulämmitteisten omakotitalojen takoissa. Tottavie voi omalla nenällään ohi kulkiessaan haistaa sen, kun omakotitalon takan sytyttäminen tapahtuu. Samoin kesämökin puulämmitteisen kiukaan savu voi olla mustanpuhuvaa, kun kamina täytetään tuoreella kostealla puulla täyteen ja sytytetään.

Eli liikenne ja puun pienpoltto kun halutaan suuri teho nopeasti. Pienpolttoa tapahtuu myös kehittyvissä maissa, joissa kerätään puuta poltettavaksi ruoan lämmitykseen. Poltto tapahtuu varsin epätäydellisesti ja tehottomasti.

Isoissa kiinteän polttoaineen voimalaitoksissa Suomen maaseutukeskuksissa ja kaupungeissa on yleensä tehokkaat sähkösuodattimet, joiden avulla hiukkaspäästöt saadaan kuriin, myös niissä pienimmissä vaarallisissa kooltaan alle 5 µm hiukkasissa, jotka menevät keuhkoihin helpoiten ja syvimmälle. Oman yliopistoni aerosolifysiikan tutkijat ovat käyneet mittaamassa Helsingin kivihiililaitosten savukaasuja ja ne varsin puhtaaksi todenneet.

Esimerkiksi Saksan Energiewendeä on ylistetty siitä, että sähköntuotannosta aina vain isompi osa tehdään aurinko- ja tuulienergian avulla. Kuitenkin, mitä enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa lisätään, sitä enemmän joudutaan sähköntuotantoa kompensoimaan muilla keinoilla. Näiden ollen kivihiilen ja maakaasun poltto ei ainakaan vähene vaan todennäköisesti kasvaa ja hiilidioksidipäästöt samalla, kuten kirjoitin toisessa blogissa.

ELI: Otsikon väite ei ole suoranaisesti väärässä, mutta sen harhaanjohtavalla muotoilulla (ts. pelottelulla) voidaan mielipidevaikuttamisen tehoa säädellä merkittävästi. Ja polton hallinnalla sekä suodatuksella voidaan haittoihin vaikuttaa. 

Argumentoinnin muotoilu vetoaa myös siihen yleiseen harhaan, että riittää, että saastuttava teollisuus hoitaa tonttinsa. Eli omia kulutustottumuksia ei tarvitse muuttaa. Kriitikot voisivat myydä polttomoottoriautonsa ja siirtyä julkisiin, noin ensi töikseen? Ja kuten Mika Anttonen totesi, niin sähköauton hankkijat voisivat ostaa paljon halvemman polttomoottoriauton ja sijoittaa säästyvät rahat Naisten Pankille mikrolainoiksi, kehittyvien maiden naisten elintason ja hyvinvoinnin parantamiseen. Sillä ollen kertaluokkia suurempi ympäristövaikutus.

]]>
9 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa#comments Biopolttoaineet Ilmastopäästöt Pienhiukkaset Wed, 28 Mar 2018 11:42:40 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa