Jukka Konttinen

Ympäristö

Onko vuonna 2025 sekasyöjä Helsingissä erityisruokavalioinen?

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen hyväksyä aloitteen, joka toteutuessaan laskee lihan ja maidon käytön Helsingin kaupungin ruokalailupisteissä kuten alakouluissa nykyisestä puoleen. Eli toisin sanoen, nykyisin ruokalautasesta kouluissa kasvista on 60 %:a, lihaa 30 %:a ja kalaa 10 %, 2025 enää 15 %:a olisi lihaa. Pitääkö sekaruokaa syövä lapsi ilmoittaa kohta erikoisruokavalioiseksi?

Kunnianhimo oikealle tasolle

Jos vesilasi on täynnä, mutta jatkamme veden kaatamista, vesi valuu reunojen yli. Ongelma ei ratkea sillä, että päätämme ryhtyä kaatamaan vettä hitaammin, sillä vettä valuu yhä reunojen yli. Jos veden kaatamista ei voi pysäyttää, vettä on otettava lasista pois.

Siivotaan sotkumme

Kun ilmastonmuutoksen itseään voimistava kierre uhkaa sulattaa Siperian tundrat ja Grönlannin jäät, ongelma voi tuntua niin isolta, että on helpompi tiputtaa hanskat kuin tarttua toimeen. Ilmastonmuutos on valtava haaste. Ja juuri siksi emme saa luopua toivosta: jos luovumme toivosta, varmistamme samalla, että dystopiasta, pahimmista uhkakuvista, tulee totta.

Sähköautoilla liikenteestä vähäpäästöistä

SDP on julkaissut oman ilmasto-ohjelman otsikolla ”pieni jalanjälki, suuri kädenjälki.” 20-sivuinen asiakirja on erittäin kunnianhimoinen ja sisältää useita konkreettisia keinoja Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Kunnianhimo on todellakin tarpeen, sillä ilmastonmuutos ei enää odota.

Mitä tiesimme ja mitä emme tienneet ilmastonmuutoksesta 2016

Puolan Katowice:ssä on meneillään kivihiilen katkuinen ilmastokokous, jossa raha ratkaisee ja ristiriidat rehottavat. Kokous on kuitenkin tärkein sitten Pariisin, koska siellä on tarkoitus päättää, miten Pariisin sopimusta käytännössä toteutetaan.

Katowicessa on tarkoitus päättää yksityiskohtaisesta sääntökirjasta, joka määrää, miten maat raportoivat päästövähennyksistään läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti.

Ilmastonmuutos ahneiden ja mahtavien silmin

Minua on häirinnyt ilmastonmuutoskeskustelussa, että se on ollut niin pitkään idealistista ja punavihreävoittoista. Jos vihreä ja vasemmistolainen puhuu ilmastonmuutoksesta, niin siellä on idealismi taustalla.

Ihmisen vaikutusta ilmastomuutokseen vähättelevät, mitä sitten pitäisi tehdä?

Moni pitää täälläkin lämpöä herättäviä ja joskus suorastaan jopa palopuheita kiistäen ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmastonmuutokseen.  Mieleeni on monasti tullut, että miten sitten toimintaa pitäisi muuttaa teidän mielestänne. Seuraavia kysymyksiä nousee ensimmäisenä mieleeni:

Vaiettu aihe – lemmikit ja ilmastonmuutos

Aihe on niin arka, että vain Aamulehti suurimmista ja kauheimmista rohkeni julkaista jutun lehdessään. Linkki lopussa.

No niin:

Esitän tässä yhden täysin kivuttoman keinon, jolla voisimme hieman lieventää tulevien, jo tilaamiemme ekokatastrofien mittakaavaa. Tätä ehdotusta ei ainoakaan poliitikko tule esittämään (jos edes ymmärtävät asiaa), koska he tahtovat äänesi.

Tiedostava nuoriso – vihreä tulevaisuus

Hesari julkaisi Nuorisobarometri 2018 tutkimustuloksen ennakkotietoa siitä miten nuorison tiedostaminen ilmastonmuutoksen suhteen on kehittynyt. Yllättävän rivakasti se onkin kehittynyt. Kymmenessä vuodessa hälläväliä porukan osuus on pudonnut 30% - > 15% tuntumaan. Onhan meillä tiedostavaa ja fiksua nuorisoa.

https://yle.fi/uutiset/3-10346864

Muovin lähtölaskenta on alkanut

Olemme saaneet viime aikoina lukea hirvittäviä uutisia muovijäteongelmasta. Merissä on pian enemmän muovia kuin kaloja (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005523945.html) ja Tyynenmeren roskapyörre on kolmen Ranskan kokoinen (https://www.nature.com/articles/s41598-018-22939-w). Vaikka maailma hukkuu muoviin, niin silti muovin tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä